Gro Dahle ja Svein Nyhus

Tiki on tyttö, joka tykkää kiipeillä korkealla puissa ja katsella, miten pieneltä kaikki näyttää alhaalla. Isä kuitenkin huutelee tytölle varoituksia, ja äitikin käskee varomaan.

Vähitellen äiti ja isä keksivät yhtä enemmän asioita, joita Tikin pitäisi varoa. Tyttö kutistuu koko ajan pienemmäksi ja pienemmäksi ja mahtuu lopuksi lumisadepallon sisälle. Hän löytää kuitenkin ulospääsyn, kiipeää puuhun ja opettaa äidille, isälle ja itselleen, että uhkaavatkin tilanteet sujuvat lopulta yleensä hyvin.

Gro Dahle ja Svein Nyhus tarttuvat Ikke-kirjassa (”Ei saa”, suomentamaton) helikopterivanhemmuuden käsitteeseen.

Tarina kertoo siitä, miten vanhempien halu suojella lasta kaikelta pahalta voi saada lapsen kadottamaan kyvyn olla oma itsensä.

Runollinen teksti on täynnä riimejä, mielikuvituksellisia kuvia ja yllättäviä sanoja ja käänteitä.

Kun vanhempien pakonomainen huolehtiminen kärjistyy, naivistinen kertojanääni vahvistaa piilevää synkkyyttä entisestään.

Toisto kuljettaa tekstiä ja antaa sille suggestiivisen luonteen. Kirja kuvaa sitä, miten vanhempien ylisuojelu voi saada lapsen tuntemaan itsensä vangiksi. Tekstin alussa ja lopussa ollaan puussa – ainoassa paikassa, jossa Tiki kokee olevansa vapaa.

Dahlen tekstiä täydentävät ja laajentavat Svein Nyhusin kuvitukset.

Värinkäyttö on tarkoituksellisen yksinkertaista: siinä missä punainen on turvallisuuden symboli, sininen viestii uhasta.

Alussa lähes koko maailma on punainen ja sinistä on häivähdyksinä, mutta kirjan edetessä sininen valtaa yhä enemmän alaa. Lopulta Tiki ei ole ainoa, joka on vangittu lumisadepallon sisälle, vaan myös kaikki turvallinen on turvattomuuden ympäröimää.

Kuvitukset ovat täynnä yksityiskohtia, ja ne ovat yhtä aikaa riehakkaita ja jäykkiä. Muotokieli saattaa herättää mielikuvia diktatuurien propagandasta, mikä entisestään voimistaa Tikin kokemusta ”vankeudesta”.

Lopuksi Tiki onnistuu murtautumaan ulos lumisadepallosta. Hän raivaa tiensä sinisen läpi kohti punaista, ja lopuksi värit ovat rinta rinnan ihan kuin turvallinen ja turvatonkin ovat.

Gro Dahlen (s. 1962) esikoisteos oli vuonna 1987 ilmestynyt runokokoelma Audiens, jonka julkaisi Cappelens Forlag. Vuosien saatossa hän on kirjoittanut monen eri genren teoksia, mutta ennen kaikkea runo- ja kuvakirjoja. Hänet tunnetaan omintakeisesta kirjoitustyylistään. Kirjoittamisen ohella Dahle on pitänyt luovan kirjoittamisen kursseja. Hän on saanut urallaan monia palkintoja ja palkintoehdokkuuksia, ja vuonna 2022 hän sai Brageprisen-kunniapalkinnon.

Svein Nyhus (s. 1962) on valmistunut Oslon Käsityö- ja taideteollisuuskorkeakoulun graafiselta linjalta. Hän on työskennellyt kuvittajana 1980-luvun lopusta lähtien. Vuonna 1995 hän debytoi kirjailijana ja kuvittajana teoksella Drømmemaskinen, jonka kustansi Gyldendal. Sittemmin hän on jatkanut esimerkiksi kuvakirjojen kuvittajana ja osoittanut toistuvaa halua ilmaisullisiin kokeiluihin. Hän on tehnyt monet näistä kuvakirjoista yhteistyössä Gro Dahlen kanssa.