Tietoa Tanskasta

Tanskalla on kaksi rajanaapuria: Ruotsi idässä ja Saksa etelässä. Tanskaa ja Ruotsia yhdistää Juutinrauman silta, joka lähtee Tanskan suurimmalta saarelta Sjællandista. Jyllannin niemimaa taas yhdistää Tanskan Saksaan. Tanskan kolmanneksi suurin saari Fyn liittää Sjællandin ja Jyllannin toisiinsa kahdella sillalla: Ison-Beltin sillalla ja Vähä-Beltin sillalla.

Tanska on perustuslaillinen monarkia. Kuningas Frederik X:llä ei ole todellista poliittista valtaa, vaan korkeinta päätäntävaltaa käyttää maan parlamentti eli kansankäräjät. Tanska kuuluu EU:hun, mutta se on säilyttänyt valuuttanaan kruunun. Maa kuuluu myös puolustusliitto Natoon.

• Kansallispäivä: 5. kesäkuuta (perustuslain päivä 5. kesäkuuta 1849)
• Valtiomuoto: perustuslaillinen monarkia
• Parlamentti: kansankäräjät (folketinget, 179 paikkaa)
• EU-jäsenyys: jäsenenä 1. tammikuuta 1973 alkaen
• Nato-jäsenyys: jäsenenä 4. huhtikuuta 1949 alkaen
• Valtionpäämies: kuningas Frederik X
• Poliittinen johtaja (kesäkuu 2019–): pääministeri Mette Frederiksen (Sosiaalidemokraatit)

Noin 5,8 miljoonan asukkaan Tanska on Pohjolan tiheimmin asutettu maa. Pääkaupunkiseudulla eli Kööpenhaminassa ja sen ympäristössä on noin 1,3 miljoonaa asukasta.

• Asukasluku (2023): 5 932 654
• Asukasluku pääkaupungissa (2021): 1 336 982 (Suur-Kööpenhamina) (1)

Tanskan tärkeimmät tulonlähteet ovat öljy ja muu energia, lääketeollisuus, maataloustuotteet, merenkulku ja tietotekniikka-alan palvelut.

• Bruttokansantuote asukasta kohden (2019): 40 400 euroa (ostovoimakorjattu BKT)
• Valuutta: Tanskan kruunu (DKK)

Tanska on Pohjolan viidestä valtiosta pienin, ja sen kokonaispinta-ala on suunnilleen sama kuin Norjan pohjoisimman läänin Finmarkun. Tanskalla on kuitenkin paljon hedelmällistä viljelysmaata, jota myös hyödynnetään täysipainoisesti.

• Kokonaispinta-ala: 43 561 km2
• Maa-ala: 42 962 km2
• Käytössä olevaa maatalousmaata: 25 329 km2
• Metsätalousmaata: 5 294 km2
• Järviä ja jokia: 671 km²
• Suurin järvi: Arresø, 39,5 km2
• Korkein kohta: Yding Skovhøj, 172,5 m
• Rantaviivaa: 7 314 km

Tanska kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen, joten talvisin on pakkasta ja välillä myös lunta. Keskilämpötila on kesäisin noin 16 °C ja talvisin 0,5 °C. Sateisimpia kuukausia ovat syys–marraskuu ja vähäsateisimpia helmi–huhtikuu.

• Keskilämpötila Kööpenhaminassa (2020): 10,4 °C (ylin 32,4 °C, alin –4,7 °C)
• Sademäärä (1961–1990): 712 mm
• Sademäärä Kööpenhaminassa (2006): 823 mm

Celsiusasteina

Tanskassa puhutaan tanskaa, joka kuuluu pohjoisgermaaniseen eli skandinaaviseen kieliryhmään yhdessä ruotsin, norjan, islannin ja fäärin kanssa. Tanskassa käytetään latinalaisia aakkosia ja kolmea muuta kirjainta: æ, ø ja å.

• Virallinen sivusto: www.denmark.dk
• Virallinen kieli: tanska

Jos olet kiinnostunut Tanskaan muuttamisesta, voit ottaa yhteyttä Pohjoismaiden ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalveluun.

Joka toinen vuosi julkaistava State of the Nordic Region -raportti tarjoaa kattavan ja ainutlaatuisen katsauksen Pohjolaan. Raportti perustuu viimeisimpiin tilastoihin, jotka koskevat väestönkehityksen muutoksia, työmarkkinatrendejä, koulutusta ja taloutta.

Nordic Statistics database -tietokantaan on koottu paljon tärkeitä lukuja ja tilastoja Pohjoismaista. Tietokannan avulla voi syventyä monien eri aihealueiden tilastoihin.

__________________________________________________________________________________________

1) Kööpenhaminan, Frederiksbergin, Albertslundin, Brøndbyn, Gentoften, Gladsaxen, Glostrupin, Herlevin, Hvidovren, Lyngby-Taarbækin, Rødovren, Tårnbyn ja Vallensbækin kunnat sekä Ballerupin, Rudersdalin, Furesøn, Ishøj Byn ja Greve Strandin taajama-alueet.