Tietoa Islannista
Islanti on tasavalta, joka sijaitsee vähän pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Koska Islanti on saari, sillä ei ole lainkaan maarajaa muiden maiden kanssa. Lähimmät naapurit ovat Grönlanti, Norja ja Iso-Britannia.
Islannin politiikka
Islanti on tasavalta, jonka presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vastaa muodollisesti pääministerin nimittämisestä. Ylintä päätäntävaltaa käyttää parlamentti, yleiskäräjät eli alþingi.
Islanti ei ole EU:n jäsen, mutta se osallistuu Euroopan talousyhteistyöhön Eta-sopimuksen kautta. Maa kuuluu puolustusliitto Natoon.
- Kansallispäivä: 17. kesäkuuta (itsenäisyyspäivä 17. kesäkuuta 1944)
- Valtiomuoto: tasavalta
- Parlamentti: yleiskäräjät (alþingi, 63 paikkaa)
- EU-jäsenyys: ei ole jäsenenä
- Eta-jäsenyys: jäsenenä 1. tammikuuta 1994 alkaen
- NATO-jäsenyys: jäsenenä 4. huhtikuuta 1949 alkaen
- Valtionpäämies: presidentti Guðni Th. Jóhannesson
- Poliittinen johtaja: pääministeri Katrín Jakobsdóttir
Islannin väestö
Islannissa on vähän alle 390 000 asukasta, joista yli puolet asuu pääkaupunkiseudulla, Reykjavikissa tai sen ympäristössä.
- Asukasluku (2023): 387 758
- Asukasluku pääkaupungissa (2023): 247 533 (Reykjavikin kunta) (1)
Islannin väestönkehitys
Islannin talous
Islantilaisten tärkeimmät tulonlähteet ovat edelleen kala ja kalanjalostustuotteet; tärkeysjärjestyksessä seuraavina ovat alumiini ja rautapii. Viime vuosina kasvua on tapahtunut myös biotekniikka-, ohjelmisto- ja matkailualalla.
- Bruttokansantuote asukasta kohden (2020): 37 100 euroa
- Valuutta: Islannin kruunu (ISK)
Islannin maantiede
Islanti on pinta-alaltaan kaksi ja puoli kertaa Tanskan kokoinen, mutta vain hieman yli yksi prosentti siitä on viljelykelpoista maata. Suuri osa saaresta on laavakenttien ja jäätiköiden peitossa.
- Kokonaispinta-ala: 103 492 km2
- Järviä ja jokia: 2 656 km2
- Jäättömän alueen pinta-ala: 92 692 km2
- Käytössä olevaa maatalousmaata: 1 290 km2
- Metsätalousmaata: 1 907 km2
- Suurin järvi: Þingvallavatn, 82 km2
- Rantaviivaa: 6 088 km
- Korkein kohta: Hvannadalshnúkur, 2 110 m
Islannin ilmasto ja ympäristö
Islannin ilmasto on merellinen, ja siihen vaikuttavat toisaalta pohjoisen napa-alueen kylmät merivirrat, toisaalta lämmin Golfvirta. Islannissa on leudot talvet ja koleat kesät. Reykjavikin keskilämpötila on tammikuussa +0,4 °C ja heinäkuussa 12,5 °C. Koko vuoden keskilämpötila on 5,5 °C. Pohjoisrannikolla ja suurimmassa osassa sisämaata vallitsee tundrailmasto.
- Mannerjäätä ja jäätiköitä: 10 500 km2
- Keskilämpötila Reykjavikissa (2021): 5,4 °C (ylin 20,9 °C, alin −9,8 °C)
- Sademäärä Reykjavikissa (2007): 890 mm
Reykjavikin keskilämpötila
Celsiusasteina
Islannin kieli
Islanti on länsiskandinaavinen kieli, jota puhuu noin 300 000 ihmistä. Pääosa islannin puhujista asuu Islannissa, jossa se on ollut virallinen kieli vuodesta 2011 lähtien. Islannilla on paljon yhteistä muinaisnorjan kanssa, jota puhuttiin Norjan alueella noin 1200-luvulle saakka. Nykyislannille on ominaista konservatiivinen kielipolitiikka, jossa painotetaan kielenhuoltoa ja uudissanojen kehittämistä.
- Virallinen sivusto: www.iceland.is
- Virallinen kieli: islanti
Suunnitteletko muuttoa Islantiin?
Jos olet kiinnostunut Islantiin muuttamisesta, voit ottaa yhteyttä Pohjoismaiden ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalveluun.
Haluatko lukea lisää Islannista ja muista Pohjoismaista?
Joka toinen vuosi julkaistava State of the Nordic Region -raportti tarjoaa kattavan ja ainutlaatuisen katsauksen Pohjolaan. Raportti perustuu viimeisimpiin tilastoihin, jotka koskevat väestönkehitystä, työmarkkinoita, koulutusta ja taloutta.
Haluatko lisää tilastotietoa?
Nordic Statistics database -tietokantaan on koottu paljon tärkeitä lukuja ja tilastoja Pohjoismaista. Tietokannan avulla voi syventyä monien eri aihealueiden tilastoihin.
__________________________________________________________________________________________
1) Reykjavik, Kópavogur, Seltjarnarnes, Garðabær, Hafnarfjörður, Mosfellsbær, Kjósarhreppur ja Álftanes