Huono-osaisten ääni kuuluviin sosiaalityössä
– Meidän on vahvistettava ja kehitettävä asiakkaiden kanssa käytävää vuoropuhelua. Tämä koskee varsinkin hyvinvointijärjestelmän tukea tarvitsevia huono-osaisia ihmisiä: lapsia, nuoria ja aikuisia. Asiakkaiden aktiivinen osallistaminen on tärkeää pyrittäessä luomaan yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, sanoo Islannin sosiaali- ja lapsiasiaministeri Ásmundur Einar Daðason. Asiakasosallisuus oli esillä Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerien vuotuisessa kokouksessa, joka pidettiin juuri Reykjavikissa. Siellä sovittiin, että poliittinen fokus keskitetään tiedon- ja kokemustenvaihtoon, jossa etsitään asiakasosallisuutta vahvistavia työkaluja.
Asiakkaiden aktiivinen osallistaminen on tärkeää pyrittäessä luomaan yhtäläiset mahdollisuudet kaikille.
Tiedolla tehoa käytännön toimiin
Islannin entinen sosiaaliministeri Árni Páll Árnason esitteli ministerikokouksessa strategiaselvityksen ”Tiedolla tehoa käytännön toimiin”, jonka hän on laatinut Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta. Raportissa tehdään yli 200 haastattelun pohjalta 14 ehdotusta siitä, miten sosiaalialan pohjoismaista yhteistyötä voidaan kehittää. Yhtenä tärkeänä suosituksena on nimenomaan asiakasosallisuuden parantaminen. Perusteluna on se, että sosiaalialalle voidaan antaa nostetta panostamalla asiakkaiden ja käyttäjien itsensä kaipaamiin ja aidosti vaikuttaviin toimiin, Árni Páll Árnason toteaa.
Viranomaisten ymmärrettävä lapsia ja nuoria nykyistä paremmin
Pohjoismaiden ministerit olivat yksimielisiä siitä, että viranomaisten ja muiden sosiaalialan toimijoiden on käytävä vuoropuhelua huono-osaisten ryhmien kanssa – niin aikuisten, lasten kuin nuortenkin. Keskustelua herätti eritoten lapsi- ja nuorisonäkökulma. Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa Islanti keskittyy kaudellaan lapsiin ja nuoriin paitsi sosiaali- ja terveysalalla myös yli sektorirajojen. Maan terveysministeri Svandís Svavarsdóttir huomautti, että esimerkiksi sosiaalisen median väärinkäyttö voi vaikuttaa kielteisesti nuorten fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Ilmiön ymmärtämiseksi viranomaisten pitäisi kuunnella nuoria itseään:
– Nykylasten ja -nuorten elämä on haastavaa, ja monet nuoret kamppailevat valitettavasti mielenterveysongelmien kanssa. Nuorten auttaminen edellyttää heidän kuuntelemistaan ja heidän ongelmiensa ymmärtämistä, Svandís Svavarsdóttir toteaa.
Pohjoismaiden sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto koolla Reykjavikissa
Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa
Raportissa ”Tiedolla tehoa käytännön toimiin” ehdotetaan, että viranomaiset lisäisivät kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Tähän on raportin mukaan montakin syytä, joista yksi on kansalaisjärjestöjen kokemus asiakasosallisuuden edistämisestä. Sosiaaliviranomaisilla on niiltä opittavaa, Árni Páll Árnason arvioi.
Käytännön hyötyä yksilötasolla
Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki on tyytyväinen siihen, että Pohjoismaiden ministerineuvosto keskittyy lasten ja nuorten osallisuuteen:
– Tavoitteena on puuttua asiaan ennen kuin vahinko tapahtuu. Viranomaiset voivat onnistua tässä nykyistä paremmin, jos ne käyvät tiivistä vuoropuhelua niiden nuorten kanssa, joita asia koskee, ja keskittyvät varhaiseen ennaltaehkäisyyn.
Tavoitteena on puuttua asiaan ennen kuin vahinko tapahtuu. Viranomaiset voivat onnistua tässä nykyistä paremmin, jos ne käyvät tiivistä vuoropuhelua niiden nuorten kanssa, joita asia koskee, ja keskittyvät varhaiseen ennaltaehkäisyyn.