Nuorten mukaan ekokriisin ratkaisemisesta ovat vastuussa hallitukset ja YK – tarjoavat silti myös ratkaisuja

Photographer

Oddleiv Apneseth/norden.org

Mail Facebook Linkedin Twitter Sign up to newsletter

Ympäristövastuulliset pohjoismaiset nuoret ovat huolissaan lajien ja luonnon monimuotoisuuden kadosta. Tämä ilmenee kyselytutkimuksesta, johon vastasi 2 200 nuorta kaikista Pohjoismaista. Vastausten pohjalta on tarkoitus asettaa vaatimuksia hallituksille ja YK:n tulevaa biodiversiteettisopimusta koskeviin neuvotteluihin.

Ekokriisistä on tullut ilmastonmuutoksen lisäksi uusi akuutti tulevaisuuskysymys. YK:n mukaan kriisi on niin vakava, että se uhkaa ruoan, puhtaan ilman ja veden saantia.

Tuore kyselytutkimus osoittaa, että nuoret ovat hyvin kriisitietoisia ja haluavat myös tehdä asialle jotakin.

”Tärkeä viesti päättäjille”

Vastaajista 82 prosenttia on ”erittäin huolissaan” luonnon monimuotoisuuden kadosta.

– Kyselymme tulos osoittaa selvästi, että nuoret ovat huolissaan luonnosta ja sen monimuotoisuudesta ja että he ovat valmiita toimiin luontokadon pysäyttämiseksi. Tämä on tärkeä viesti Pohjoismaiden päättäjille, sanoo opiskelija Emma Susanna Turkki, joka on Nordic Youth Biodiversity Networkin tanskalaisjäsen.

Luonnon monimuotoisuus nähdään ilmastoasiana

Vastaajista 81 prosenttia on sitä mieltä, että luonnon monimuotoisuus on tärkeää ennen kaikkea ilmastonmuutoksen ehkäisyssä.

73 prosenttia taas pitää luonnon monimuotoisuutta perusedellytyksenä sille, että saamme ruokaa, vettä ja suojaa. Nyt tätä perustaa uhkaa kuitenkin lajien ja ekosysteemien nopea kato.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri toimijoiden (YK ja EU, kansalliset hallitukset, kunnat, yksityiset yritykset ja kansalaisjärjestöt) vastuuta kestävän tulevaisuuden varmistamisessa.

Vastaajien mukaan vastuu on ”erittäin suuri” sekä kansallisilla hallituksilla (76 prosenttia) että kansainvälisillä järjestöillä (71 prosenttia).

Vastauksilla luodaan painetta YK:ssa

Kyselytutkimuksen tulosten pohjalta muotoillaan vaatimuksia, jotka liittyvät tulevan kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen tavoitteisiin.

Osalla kyselyn kysymyksistä selvitettiin nuorten tukea meneillään olevien YK-neuvottelujen kynnyskysymyksille. Ne liittyvät muun muassa toimenpiteiden rahoitukseen ja oikeudelliseen sitovuuteen.

Tukea solidaariselle rahoitukselle

Puolet vastaajista katsoo, että rikkaampien maiden tulisi maksaa enemmän, ja 36 prosentin mukaan luonnonvaroja hyödyntävien yritysten tulisi olla päärahoittajia.

Nuorista koostuva ryhmä on kirjoittanut kyselyvastausten ja eri puolilla Pohjolaa pidettyjen työpajojen pohjalta ehdotuksen kannanotoksi, joka sisältää vaatimuksia Pohjoismaiden hallituksille ja YK-neuvotteluihin. Kannanotosta on määrä keskustella Townhall-etätapahtumassa ja lähettää se lausuntokierrokselle nuorisojärjestöihin.

Aplodit eivät riitä

Tulokset osoittavat myös sen, että nuoret ovat hyvin valmiita muuttamaan elämäntapaansa ja vähentämään vaatteiden ostamista (90 prosenttia vastaajista) sekä lihan (85 prosenttia) ja eksoottisten elintarvikkeiden kulutusta. Lisäksi nuoret ovat valmiita korjauttamaan vanhoja kännyköitään ja tietokoneitaan ja ostamaan käytettyjä tuotteita nykyistä enemmän.

Vastaajista 79 prosenttia tukee väittämää, jonka mukaan nuoret tulisi ottaa mukaan ympäristöä koskevaan poliittiseen päätöksentekoon.

– Yhä useammat maat ovat alkaneet korostaa nuorten panoksen tärkeyttä, mutta pelkkä nuorten kuuntelu ja heidän mielipiteilleen taputtaminen ei riitä. Nyt tarvitaan käytännön ehdotuksia ja toimia, joilla voidaan aidosti varmistaa nuorten osallistuminen päätöksentekoon ja sopimuksen täytäntöönpanoon, sanoo opiskelija ja Nordic Youth Biodiversity Networkin ruotsalaisjäsen Gustaf Zachrisson.

FAKTAA kyselyn toteutuksesta:

Kyselyn ovat laatineet pohjoismaiset nuoret, jotka ovat järjestäytyneet Nordic Youth Biodiversity Network -verkostoksi. Työn tukena on ollut Pohjoismaiden ministerineuvosto.

Pohjoismaiset nuoriso- ja ympäristöjärjestöt levittivät kyselyä iältään 13–30-vuotiaille nuorille. Maaliskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 2 200 ympäristö- ja ilmastoasioista kiinnostunutta nuorta kaikista Pohjoismaista.

FAKTAA kyselyn vastaajista:

Yhteensä 2 268 vastaajasta 787 oli Tanskasta, 541 Suomesta, 512 Ruotsista, 265 Norjasta, 64 Islannista, 37 Färsaarilta, 16 Ahvenanmaalta ja 12 Grönlannista.
Naisten osuus oli 70 ja miesten 30 prosenttia.
Vastaajista 72 prosenttia opiskeli korkea-asteella tai oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun taas 24 prosenttia opiskeli toisella asteella tai oli suorittanut toisen asteen tutkinnon.
Vastaajista 40 prosenttia asui suurkaupungissa ja 33 prosenttia maaseudulla tai pikkukaupungissa.