Pohjoismaiden neuvosto vaatii vahvaa yhteistyötä kyberuhkien torjumiseksi

– Kyseessä on uudentyyppinen rikollisuus, mutta myös uudentyyppinen sodankäynti. Pohjoismaiden neuvoston on otettava johtoasema ja huolehdittava siitä, että käymme taisteluun yhtenäisenä rintamana. Meidän tulee laatia yhdessä maidemme hallitusten kanssa pohjoismainen suunnitelma selvitäksemme tästä parhaalla mahdollisella tavalla, sanoi Martin Kolberg, Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston jäsen ja Norjan valtuuskunnan puheenjohtaja.

Puheenvuorossaan Kolberg painotti useilla eri tasoilla tehtävän ja erilaisten toimijoiden välisen laajan yhteistyön tärkeyttä. Hän sai tukea useilta muilta puhujilta sekä keskusteluun osallistuneelta kolmelta ministeriltä.

– Kansallisia kykyjä ja linjauksia tulee kehittää kansallisten etujen pohjalta, mutta lisäksi on keskeisen tärkeää tehdä yhteistyötä kumppanien kanssa EU:ssa sekä kansainvälisesti torjuaksemme ja hallitaksemme uhkia, jotka ovat usein rajat ylittäviä. Tässä pohjoismaisella yhteistyöllä on varsin tärkeä tehtävä, Ruotsin sisäministeri Mikael Damberg totesi.

Kyberturvallisuus kuuluu Pohjoismaiden neuvoston merkittäviin painopistealueisiin ja kysymys nostettiin esiin vuoden teemaistunnossa. Keskiviikkona ministerien kanssa käydyn ajankohtaiskeskustelun lisäksi kyber- ja hybridiasioita käsiteltiin myös muissa yhteyksissä.

Neuvosto muun muassa hyväksyi suurella enemmistöllä niin kutsutun mietinnön, jossa neuvosto suosittaa Pohjoismaiden hallituksia kehittämään yhteisen kannan 5G-verkon toimittajia koskeviin turvallisuusriskeihin.

Kyberturvallisuus on yksi Pohjoismaiden neuvoston Tanskan-puheenjohtajakauden ohjelman painopistealueista vuonna 2021.

Myös vuonna 2019 julkaistussa Pohjoismaiden neuvoston yhteiskuntaturvallisuusstrategiassa kyberturvallisuus mainitaan tärkeänä alana ja strategiassa toivotaan muun muassa lisää Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyötä kyberasioissa. Keskiviikon keskusteluun osallistui myös kutsuttuja Baltian maiden parlamentaarikkoja, ja hekin toivoivat lisää yhteistyötä.

Keskusteluun osallistui myös islantilainen Björn Bjarnason, joka laati vuonna 2020 raportin Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Raportissa on useita konkreettisia ehdotuksia siitä, miten pohjoismaista yhteistyötä voidaan kehittää tällä alalla sekä siihen liittyen kyberturvallisuudessa.

Myös hän painotti yhteistyötä ja piti hyvin merkittävänä sitä, että useat maat ryhtyvät yhdessä kyberuhkien vastaiseen taisteluun.

– Kyberpuolustuksen pelottava voima kasvaa, mikäli voidaan luottaa naapurimaiden väliseen solidaarisuuteen. On tehokkaampaa, mikäli kritiikkiä esittää viisi maata eikä vain yksi maa, Björn Bjarnason sanoi ja korosti myös, että Pohjoismaiden neuvoston on tärkeää pitää kyberasiat asialistallaan.

Keskustelussa useat Pohjoismaiden neuvoston jäsenet vaativat Pohjoismaiden hallituksilta selkeämpää viestiä siitä, miten ne aikovat jatkaa työtä Bjarnasonin raportin ehdotusten parissa. Myös neuvoston presidentti oli samaa mieltä vaatimuksesta.

– Viime syksyn suuressa istunnossa kävimme keskustelua yhteiskuntaturvallisuudesta emmekä olleet täysin tyytyväisiä ministereiden reaktioihin. Tämänpäiväiset reaktiot ilahduttavat meitä, mutta kaipaamme asiasta vastaavien ministerien viestiä siitä, miten he aikovat seurata tätä keskustelua ja Bjarnasonin raporttia, Bertel Haarder totesi lopuksi.