Omaisen kuolema Suomessa
Suomessa vakituisesti ennen kuolemaansa oleskelleesta henkilöstä tulee toimittaa perunkirjoitus. Suomessa perinnöstä maksetaan perintövero.
Kuoleman ilmoittaminen Suomessa
Kun ihminen kuolee Suomessa sairaalassa tai hoitolaitoksessa, sairaala tai hoitolaitos ilmoittaa kuolemantapauksesta Suomen väestörekisteriin ja muille viranomaisille. Äkillisestä kuolemasta on hyvä ilmoittaa poliisille. Lisäksi kuolemasta on ilmoitettava erikseen esimerkiksi vakuutusyhtiöön ja puhelin- ja tietoliikenneyrityksiin. Lue lisää Suomi.fi-sivustolta.
Hautaus ja hautausavustus Suomessa
Suomessa hautausluvan antaa lääkäri. Hautauslupa luovutetaan vainajan hautaamisesta huolehtivalle omaiselle tai hautaustoimiston edustajalle.
Seurakuntien ylläpitämät hautausmaat ovat yleisiä hautausmaita, joihin kirkkoon kuulumaton voidaan haudata samaan hintaan kuin kirkkoon kuuluvat. Hautapaikan voi saada myös tunnustuksettomalta hautausmaalta.
Mikäli vainaja tuhkataan, on tuhka haudattava tai sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan vuoden kuluessa tuhkauksesta. Tuhkan sijoittamiseen on oltava alueen omistajan suostumus ja paikasta on ilmoitettava kirjallisesti krematorioon. Lue lisää Aluehallintoviraston sivuilta.
Vähävaraiset perheet voivat hakea avustusta hautauskuluihin alueensa sosiaalipalveluista. Suomen sodissa vammautuneiden tai sairastuneiden sotainvalidien omaiset voivat saada hautausavustusta Valtiokonttorilta. Lue lisää Valtiokonttorin sivuilta.
Perintö, perunkirjoitus ja perintövero Suomessa
Perintökaari
Mikäli testamentissa ei muuta määrätä, vainajan omaisuus periytyy laissa määritellyn perintökaaren mukaan. Ensisijaisia perillisiä ovat lapset eli rintaperilliset. Mikäli lapsia ei ole, perinnön saa mahdollinen puoliso, ja jos puolisoa ei ole, vainajan perivät hänen vanhempansa, sisaruksensa, isovanhempansa tai näiden lapset. Perintökaari katkeaa isovanhempien lapsiin, eli sedät, enot ja tädit voivat saada perinnön, mutta serkut eivät.
Eloonjääneellä puolisolla on oikeus jäädä asumaan pariskunnan yhteiseen asuntoon, jos hänellä ei ole omistuksessaan muuta, kodiksi sopivaa asuntoa.
Mikäli henkilö kuolee ilman perillisiä ja ilman testamenttia, menee hänen omaisuutensa valtiolle.
Ulkomaalaisella on Suomessa yhtäläinen oikeus perinnön saamiseen kuin Suomen kansalaisella.
Lue lisää perintökaaresta Finlexin sivuilta.
Perunkirjoitus
Jos vainaja asui kuollessaan vakituisesti Suomessa, on kuoleman jälkeen pidettävä perunkirjoitus, jossa selvitetään vainajan sekä mahdollisen lesken varat ja velat. Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perunkirja on toimitettava Verohallintoon. Perunkirjoituksen toimittamiseen voi hakea lisäaikaa perustellusta syystä. Lue lisää Verohallinnon sivuilta.
Perunkirjoitusta varten tarvittavan sukuselvityksen voit tilata Digi- ja väestötietovirastolta. Sukuselvitystä kutsutaan myös virkatodistukseksi. Jos vainaja kuului evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon, tilaa virkatodistus kirkolta siltä ajalta, kun vainaja kuului kirkkoon. Lue lisää Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.
Jos vainaja asui elinaikanaan ulkomailla, tulee virkatodistus tilata jokaisesta maasta, jossa vainaja asui. Suomi ulkomailla -sivustolta löydät kattavat ohjeet virkatodistuksen tilaamiseen Pohjoismaista.
Perintövero
Perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta on maksettava perintöveroa, jos perinnönjättäjä tai perinnön- tai testamentinsaaja asui kuolinhetkellä Suomessa. Perintöverotus toimitetaan perukirjan ja sen liitteiden perusteella.
Perintöveron määrä lasketaan perityn omaisuuden arvon ja sukulaisuussuhteen perustella. Lue lisää perintöverosta Verohallinnon sivuilta.
Perhe-eläkkeet omaisille
Jos menetät omaisen, voit tietyin ehdoin saada perhe-eläkettä. Lue lisää perhe-eläkkeistä sivulta Kuolemantapauksessa maksettavat Suomen etuudet.
Kuoleman ilmoittaminen toiseen Pohjoismaahan
Tieto toisen Pohjoismaan kansalaisen kuolemasta Suomessa ei välity automaattisesti toisen Pohjoismaan viranomaisille. Useimmiten kunkin Pohjoismaan suurlähetystö Suomessa ilmoittaa kuolemasta kyseisen maan viranomaisille saatuaan siitä tiedon.
Omaiset voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä suurlähetystöön ja tilata todistuksen kuolemasta Digi- ja väestötietovirastolta. Lue lisää Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.
Lue lisää alta kunkin Pohjoismaan kansalaisen kuoleman ilmoittamisesta kyseiseen maahan.
Ruotsin suurlähetystö ilmoittaa kuolemasta Ruotsin viranomaisille saatuaan siitä tiedon Digi- ja väestötietovirastolta. Omaiset voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä suurlähetystöön, jos tietoa kuolemasta ei ole tullut.
Tieto Suomessa kuolleen Norjan kansalaisen kuolemasta välitetään Norjan viranomaisille Norjan suurlähetystön kautta. Tätä varten tarvitaan kuolintodistus sekä todistus Digi- ja väestötietovirastolta, jossa on vainajan henkilö- sekä osoitetiedot ja kuolinpäivä.
Jos vainaja oli Tanskan kansalainen ja oleskeli Suomessa väliaikaisesti, Tanskan suurlähetystö ilmoittaa kuolemasta Tanskan viranomaisille saatuaan tiedon kuolemasta.
Jos vainaja oli Tanskan kansalainen ja oleskeli Suomessa pysyvästi, voivat omaiset päättää, rekisteröidäänkö kuolema Tanskassa. Tanskassa väestörekisterin päivittämisestä vastaa poliisi.
Jos vainaja oli Islannin kansalainen ja asui Suomessa pysyvästi, täytyy omaisten toimittaa kuolintodistus Islannin viranomaisille. Todistuksen voi lähettää sähköisesti Þjóðskrá Íslandsille.
Jos vainaja oli Islannin kansalainen ja oleskeli Suomessa väliaikaisesti, täytyy omaisten toimittaa kuolintodistus vainajan kotikunnan maistraattiin.
Lisätietoja
Jos sinulla on kysymyksiä, tai jos olet kohdannut ongelmia toisessa Pohjoismaassa, voit täyttää yhteydenottolomakkeemme.
HUOM! Jos kysymyksesi koskee hakemusten käsittelyä, tietyn etuuden hakemista tai muuta henkilökohtaista kysymystä, ole yhteydessä suoraan vastaavaan viranomaiseen.