Pohjoismaiden neuvoston työjärjestys

§ 1 Neuvoston elimet

Neuvoston elimiä ovat Helsingin sopimuksen mukaan yleiskokous, puheenjohtajisto ja valiokunnat. Yleiskokous valitsee myös tarkastuskomitean ja vaalikomitean.

§ 2 Istunnot

Vuosittain pidetään vähintään yksi varsinainen istunto. Sen aikana päätetään seuraavan varsinaisen istunnon ajankohdasta ja paikasta. Puheenjohtajisto voi muuttaa päätöstä, mikäli siihen on erityinen syy.

Muita istuntoja tai teemaistuntoja pidetään puheenjohtajiston päätöksestä tai kun vähintään kaksi hallitusta tai 25 valittua jäsentä pyytää sitä. Puheenjohtajisto päättää ajankohdasta ja paikasta.

§ 3 Yleiskokous

Yleiskokous on neuvoston ylin päättävä elin. Kokoonpano on säädetty Helsingin sopimuksessa, jonka mukaan yleiskokous voi myös hyväksyä suosituksia, tehdä muita päätöksiä ja antaa lausuntoja yhden tai useamman Pohjoismaan hallitukselle tai ministerineuvostolle.

§ 4 Puheenjohtajisto

Puheenjohtajisto on neuvoston ylin päättävä elin, kun yleiskokous ei ole koolla, ja sillä on tällöin samat valtuudet kuin yleiskokouksella. Puheenjohtajisto johtaa neuvoston toimintaa ja varmistaa, että se nivoutuu yhteen parlamenttien ja kansainvälisten järjestöjen toiminnan kanssa.

5 § Valiokunnat

Neuvostolla on neljä valiokuntaa: Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta, Kestävä Pohjola -valiokunta, Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta sekä Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta. Ne valmistelevat oman alansa asioita ennen niiden lopullista käsittelyä.

§ 6 Tarkastuskomitea

Tarkastuskomitea harjoittaa yhteispohjoismaisin varoin rahoitettavan toiminnan parlamentaarista valvontaa sekä muuta yleiskokouksen päättämää valvontaa.

§ 7 Vaalikomitea

Vaalikomitea valmistelee yleiskokouksen toimittamat vaalit ja tekee niihin liittyviä ehdotuksia.

§ 8 Valtuuskunnat

Helsingin sopimuksessa säädetään valtuuskunnista ja niiden kokoonpanosta.

§ 9 Puolueryhmät

Valitut jäsenet voivat muodostaa puolueryhmiä. Puolueryhmässä on oltava vähintään neljä jäsentä kahdesta maasta.

§ 10 Jäsenet

Yleiskokous vahvistaa istunnon alussa luettelon osallistuvista jäsenistä ja varajäsenistä. Yleiskokous vahvistaa luettelon muutokset. Niitä ei saa tehdä käynnissä olevan keskustelun tai muun asian käsittelyn aikana.

§ 11 Paikat istuntosalissa

Valitut jäsenet ja hallitusten edustajat asettuvat istuntosalissa kumpikin omana ryhmänään puheenjohtajiston heille määräämille paikoille.

§ 12 Presidentti ja varapresidentti

Varsinaisessa istunnossa valitaan seuraavaksi kalenterivuodeksi presidentti ja varapresidentti, jotka ovat valittuja jäseniä maasta, jossa seuraava varsinainen istunto pidetään.

§ 13 Tarkkailijat

Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjillä on Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kautta tarkkailijan asema ja puheoikeus yleiskeskustelussa ja muulloin puheenjohtajiston päätöksestä.

§ 14 Vieraat

Nuorten Pohjoismaiden neuvosto (UNR) kutsutaan Pohjoismaiden neuvoston istuntoihin, ja sillä on puheoikeus yleiskeskustelussa ja muulloin puheenjohtajiston päätöksestä.

Puheenjohtajisto voi kutsua istuntoon kansan valitsemien elinten edustajia sekä muita henkilöitä. Puheenjohtajisto päättää tällöin puheoikeudesta.

§ 15 Kokouksen johtaminen

Kokousta johtaa presidentti tai joku muu puheenjohtajiston jäsen. Henkilö, joka on osallistunut asiaa koskevaan keskusteluun, ei saa johtaa puhetta kyseisessä asiassa.

§ 16 Julkisuus

Kokoukset ovat julkisia, ellei yleiskokous erityisistä syistä päätä toisin.

§ 17 Päiväjärjestys

Yleiskokous vahvistaa istunnon alussa puheenjohtajiston ehdotuksesta päiväjärjestyksen, josta käyvät ilmi istunnossa käsiteltävät asiat ja yleiskokouksen kokoontumisajat. Muutoksista voidaan myöhemmin päättää kahden kolmasosan enemmistöllä.

§ 18 Päätösvaltaisuus

Yleiskokous on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään 44 valittua jäsentä tai heidän tilalleen tullutta varajäsentä. Asiassa, jossa Helsingin sopimuksen mukaan vain tietyt maat osallistuvat päätöksentekoon, päätösvaltaisuus edellyttää, että läsnä on vähintään puolet kyseisten maiden edustajista.

§ 19 Valmistelupakko

Jokainen asia on valmisteltava joko puheenjohtajistossa, valiokunnassa tai tarkastuskomiteassa ennen yleiskokouksen lopullista käsittelyä. Vaalikomitea valmistelee vaalit.

§ 20 Pöytäkirjat

Jokaisessa istunnossa pidetään pöytäkirjaa, josta käyvät ilmi asiat, lausunnot ja tehdyt päätökset sekä niihin liittyvät ehdotukset, vaatimukset, päätöksentekojärjestys, äänestysten tulokset ja puheenvuoroja käyttäneiden henkilöiden nimet. Varsinaisessa istunnossa ja puheenjohtajiston päätöksellä myös muissa kuin varsinaisissa istunnoissa pidetään täydellistä kirjallista pöytäkirjaa.

Muissa istunnoissa pöytäkirjaa voidaan pitää kirjallisessa muodossa tai ääni- tai kuvatallenteena.

§ 21 Täydentävät säännöt

Yleiskokous vahvistaa istunnon alussa puheenjohtajiston ehdotuksesta istuntoa koskevat täydentävät säännöt. Niitä voidaan muuttaa myöhemmin kahden kolmasosan enemmistöllä, kun puheenjohtajistoa on kuultu.

§ 22 Kokoonpano

Puheenjohtajistoon kuuluvat presidentti, varapresidentti ja enintään 13 valittua jäsentä. Kaikkien maiden ja puolueryhmien on oltava edustettuina.

§ 23 Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti

Kokouksissa, joissa käsitellään joko Ahvenanmaata, Färsaaria tai Grönlantia koskevia asioita, alueelta valittu jäsen saa olla läsnä, käyttää puheenvuoroja ja tehdä ehdotuksia.

§ 24 Osallistumisoikeus

Nuorten Pohjoismaiden neuvostolla (UNR) on oikeus osallistua puheenjohtajiston kokouksiin. UNR:n edustaja saa osallistua puheenjohtajiston keskusteluihin mutta ei päätöksentekoon.

§ 24a Laajennettu tarkkailijan asema

Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjillä on Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kautta laajennetun tarkkailijan asema, johon kuuluus oikeus osallistua puheenjohtajiston kokouksiin. Osallistumisoikeuteen ei kuulu äänestysoikeus.

§ 25 Kutsu istuntoon ja istunnon päiväjärjestys

Puheenjohtajisto laatii kutsun istuntoon viimeistään kuukausi ennen istunnon alkua ja ilmoittaa, mitä asioita siinä ehdotetaan käsiteltäväksi. Istunnon alussa puheenjohtajisto tekee ehdotuksen päiväjärjestykseksi, jossa kiinnitetään erityistä huomiota ajankohtaisiin asioihin. Jokainen jäsen voi ehdottaa puheenjohtajistolle päiväjärjestykseen otettavia asioita.

§ 26 Työnjako ja kokouksen suunnittelu

Puheenjohtajisto päättää asioiden valmistelusta eri elimissä ja huolehtii tarkoituksenmukaisesta suunnittelusta.

Puheenjohtajisto päättää neuvoston elinten vuosittaisesta kokoussuunnitelmasta.

§ 27 Erityistehtävät

Puheenjohtajisto käsittelee §:ssä 4 mainittujen asioiden lisäksi yleisiä poliittisia ja hallinnollisia asioita, mukaan lukien neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti, ja valmistelee ulko- ja turvallisuuspoliittisia asioita.

§ 28 Päätökset

Puheenjohtajisto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on paikalla. Asiassa, jossa Helsingin sopimuksen mukaan vain tietyt maat osallistuvat päätöksentekoon, päätösvaltaisuus edellyttää, että läsnä on vähintään puolet kyseisten maiden edustajista.

Mikäli äänet menevät tasan, kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Päätökset voidaan tehdä kirjallisella menettelyllä, mikäli päättävät jäsenet ovat siitä yksimielisiä. Kirjallinen vastaus on annettava.

§ 29 Päätöspöytäkirjat

Puheenjohtajisto, valiokunnat ja komiteat laativat kokouksistaan päätöspöytäkirjat. Kaikki päätettävät asiat hyväksytään kokouksessa. Kokouksen puheenjohtajan hyväksymä pöytäkirja lähetetään viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta, ja muutokset tehdään seuraavassa kokouksessa.

Pöytäkirjat julkaistaan Pohjoismaiden neuvoston verkkosivustossa.

§ 30 Kokoukset

Puheenjohtajiston kokoukset eivät ole julkisia, ellei se päätä toisin. Valtuuskuntien ja puolueryhmien sihteeristöjen edustajilla on läsnäolo-oikeus, ellei jokin erityinen seikka estä sitä. Puheenjohtajisto voi kutsua kokouksiinsa myös muita henkilöitä osallistumaan ja käyttämään puheenvuoroja.

§ 31 Delegointi

Puheenjohtajisto voi delegoida päätöksenteko-oikeutensa asioissa tai asiakokonaisuuksissa toiselle neuvoston elimelle, yhdelle tai useammalle puheenjohtajiston jäsenelle tai neuvoston johtajalle.

§ 32 Työryhmät ja muut valmisteluelimet

Puheenjohtajisto voi asettaa erityistehtäviä varten työryhmiä ja päättää tällöin niiden kokoonpanosta ja toimeksiannosta, josta käyvät ilmi tehtävät, valtuudet ja aikarajat. Tällaiset aloitteet eivät vaikuta §:n 19 mukaiseen varsinaiseen asianvalmisteluun.

§ 33 Kertomus

Puheenjohtajisto jättää vuosittain yleiskokoukselle kertomuksen neuvoston toiminnasta.

§ 34 Nimeäminen ja kokoonpano

Valiokunnissa on 16–18 jäsentä. Jokaisella valiokunnalla tulee olla puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Yleiskokous valitsee jäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Sekä puheenjohtajan että varapuheenjohtajan ollessa estynyt valiokunta nimeää kokoukselle puheenjohtajan.

§ 35 Osallistumisoikeus

Hallituksen, maakuntahallituksen, maakunnan hallituksen tai Naalakkersuisutin jäsen voi osallistua valiokunnan työhön mutta ei päätöksentekoon.

Mikäli valiokunnassa ei ole edustajaa Ahvenanmaalta, Färsaarilta tai Grönlannista, niitä edustava valittu jäsen voi osallistua kokoukseen. Valiokunnan tanskalaisten tai suomalaisten jäsenten kanssa voidaan sopia, että tällainen jäsen voi osallistua päätöksentekoon tanskalaisen tai suomalaisen jäsenen sijaan.

Nuorten Pohjoismaiden neuvostolla (UNR) on oikeus osallistua valiokuntakokouksiin. UNR:n edustajat saavat osallistua valiokunnan työhön mutta eivät päätöksentekoon.

§ 36 Laajennettu tarkkailijan asema

Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjillä on Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kautta laajennettu tarkkailijan asema, johon kuuluu oikeus osallistua valiokuntakokouksiin. Osallistumisoikeuteen ei kuulu äänestysoikeus.

§ 37 Päätökset

Tässä sovelletaan §:n 28 ja §:n 29 määräyksiä.

§ 38 Kokoukset ja julkisuus

Valiokunnat pitävät kokouksia §:n 26 toisen kappaleen mukaisesti. Valiokunnan puheenjohtaja voi päättää ylimääräisen kokouksen pitämisestä, ja ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, mikäli yksi neljäsosa valiokunnan varsinaisista jäsenistä vaatii sitä.

Kokoukset eivät ole julkisia, ellei valiokunta erityistapauksessa päätä toisin. Muilta osin sovelletaan §:n 30 määräyksiä.

§ 39 Kokousasiakirjat

Kokouskutsu tulee lähettää kuukausi ennen kokousta. Päiväjärjestys siihen kuuluvine aineistoineen on toimitettava kaikille asianomaisille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

§ 40 Kansalaislähetystöt

Kansalaislähetystöille voidaan antaa lupa näkemysten esittämiseen puheenjohtajiston määräämien suuntaviivojen mukaisesti.

§ 41 Tehtävät

Valiokuntien tulee puheenjohtajiston niille osoittamien asioiden valmistelun ohella seurata oman alansa kehitystä.

Kullakin valiokunnalla on oltava ajankohtainen toimintasuunnitelma.

§ 42 Yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten valiokuntien kanssa

Valiokuntien on pyrittävä tekemään yhteistyötä parlamenttien ja kansainvälisten järjestöjen vastaavien elinten kanssa.

§ 43 Muut säännöt

Puheenjohtajisto voi päättää valiokuntien työn yleisistä säännöistä.

§ 44 Nimeäminen ja kokoonpano

Yleiskokous valitsee tarkastuskomitean puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä viisi muuta jäsentä ja näille henkilökohtaiset sijaiset. Kaikkien maiden ja puolueryhmien on oltava edustettuina. Kummankaan sukupuolen osuus ei saa jäädä alle 40 prosenttiin.

Kukaan valituista jäsenistä tai heidän henkilökohtaisista varajäsenistään ei saa olla nyt tai olla ollut edellisen kalenterivuoden aikana puheenjohtajiston tai Pohjoismaisen kulttuurirahaston jäsen tai varajäsen. Kun tarkastuskomitea käsittelee tiettyä puolueryhmää koskevia asioita, kyseistä puolueryhmää edustava tarkastuskomitean jäsen on esteellinen käsittelemään asiaa.

Tässä sovelletaan §:n 23 ja §:n 30 määräyksiä. Ylimääräisen kokouksen pitämisestä päättää puheenjohtaja, ja ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, mikäli kolme jäsentä vaatii sitä.Sekä puheenjohtajan että varapuheenjohtajan ollessa estynyt valiokunta nimeää kokoukselle puheenjohtajan.

§ 45 Päätökset

Tarkastuskomitea on päätösvaltainen, kun läsnä on neljä jäsentä. Tässä sovelletaan §:n 28 toisen ja kolmannen kappaleen ja §:n 29 määräyksiä.

§ 46 Erityistehtävät

Tarkastuskomitea voi antaa puheenjohtajistolle lausuntoja Helsingin sopimuksen, muiden pohjoismaista yhteistyötä koskevien sopimusten, neuvoston työjärjestyksen ja muiden sisäisten määräysten tulkinnasta.

§ 47 Ehdotuksen tekeminen

Kaikista asioista on tehtävä kirjallinen ehdotus, johon sisältyy päätösehdotus. Ehdotuksen voi perua sen tehnyt elin tai ehdotuksen tehneet jäsenet.

Varajäsen, joka ei ole varsinaisen jäsenen tilalla, voi allekirjoittaa jäsenehdotuksen, mutta hän ei voi itse tehdä ehdotusta.

§ 48 Neuvonpito ja lausunnot

Mikäli asia kuuluu usean elimen toimialaan, niiden on neuvoteltava siitä keskenään. Puheenjohtajisto, valiokunnat ja tarkastuskomitea voivat pyytää neuvoston muilta elimiltä lausuntoja valmisteluvaiheessa olevasta asiasta.

§ 49 Mietintö

Asian valmistelusta vastaava elin laatii mietinnön, johon sisältyy perusteltu päätösehdotus sille elimelle, joka käsittelee asian loppuun.

Jäsenellä on oikeus liittää mietintöön tai lausuntoon varauma §:n 48 mukaisesti. Mikäli varauma sisältää päätösehdotuksen, sen on noudatettava mietinnön tai lausunnon järjestystä.

§ 50 Lopullisen käsittelyn ajankohta

Mietinnön saa käsitellä yleiskokouksessa aikaisintaan seuraavana päivänä siitä, kun jäsenet ovat saaneet sen, ellei yleiskokous päätä muuta kahden kolmasosan enemmistöllä.

§ 51 Keskustelumahdollisuus

Jäsenillä on oltava tilaisuus keskusteluun ennen kuin yleiskokous tekee päätöksen asiassa.

§ 52 Asian palauttaminen

Yleiskokous voi palauttaa mietinnön elimelle, joka on laatinut sen. Jos tätä ehdotetaan meneillään olevan keskustelun aikana, keskustelu on keskeytettävä ja jäsenille annettava oikeus ilmaista mielipiteensä ja päättää ehdotuksesta. Mikäli tämä hyväksytään, asian käsittely keskeytetään. Muussa tapauksessa keskustelua jatketaan. Uusi palauttamisehdotus käsitellään keskustelun päätyttyä.

§ 53 Asian lykkääminen

Yleiskokous voi lykätä asian käsittelyn myöhempään ajankohtaan istunnon aikana tai myöhempään istuntoon. Jälkimmäinen vaatii kahden kolmasosan enemmistön ja edellyttää, että asia valmistellaan uudelleen. Muilta osin noudatetaan §:n 52 määräyksiä.

§ 54 Muutosehdotus

Mikäli valittu jäsen haluaa esittää käsiteltävään asiaan ehdotuksen, joka ei sisälly mietintöön, se on tehtävä kirjallisesti ja jaettava jäsenille, ellei sisältö ole ilmeisen selvä. Jäsen voi saada meneillään olevan keskustelun aikana puheenvuoron välittömästi ja esittää muutosehdotuksen perustelematta sitä. Asia voidaan lykätä myöhempään ajankohtaan istunnon aikana, mikäli yksi kolmasosa läsnä olevista valituista jäsenistä kannattaa lykkäämistä.

§ 55 Puhujalista

Puheenjohtajisto voi määrätä puhujalistaa koskevat säännöt. Mikäli sääntöjä ei ole, noudatetaan sitä järjestystä, jossa puhujalistalle on ilmoittauduttu.

§ 56 Oikeus vastauspuheenvuoroon

Jäsenelle, jota varsinainen puheenvuoro suoraan koskee, on annettava mahdollisuus enintään kahteen vastauspuheenvuoroon puhujalistasta riippumatta. Jollei §:n 21 mukaisissa säännöissä toisin määrätä, kokouksen puheenjohtaja voi antaa myös toiselle jäsenelle oikeuden enintään kahteen vastauspuheenvuoroon.

Vastauspuheenvuoro saa sisältää ainoastaan selvityksen, oikaisun tai vastineen ja kestää korkeintaan kaksi minuuttia, ellei §:n 21 mukaisissa säännöissä toisin määrätä.

§ 57 Puheaika

Yleiskokous voi puheenjohtajiston tai kokouksen puheenjohtajan ehdotuksesta rajoittaa puheenvuorojen pituutta keskustelussa tai istunnon tietyssä osassa. Tällainen päätös voidaan tehdä meneillään olevan keskustelun aikana.

§ 58 Keskustelun päättäminen

Yleiskokous voi puheenjohtajan tai viiden valitun jäsenen ehdotuksesta päättää kahden kolmasosan enemmistöllä, että asiaa koskeva keskustelu päätetään. Tällaisesta ehdotuksesta ei saa keskustella.

§ 59 Päätökset

Kun asiaa koskeva keskustelu on päättynyt, yleiskokous tekee päätöksen. Kaikista asioista päätetään äänestämällä.

§ 60 Sisäiset päätökset

Sisäiset päätökset dokumentoidaan Pohjoismaiden neuvoston vuosikertomukseen §:n 33 mukaisesti.

§ 61 Äänestys

Äänestys on avoin ja se toimitetaan nimenhuudolla tai äänestyslaitteella. On mahdollista äänestää kyllä tai ei tai jättää äänestämättä. Mikäli äänet menevät tasan, ratkaisee arpa.

Äänestyksessä asetetaan ensin vastakkain toisistaan poikkeavat vastaehdotukset, kunnes jäljelle jää vain yksi. Se asetetaan lopullisessa äänestyksessä pääehdotusta vastaan.

§ 62 Kysymykset

Valitut jäsenet voivat esittää kysymyksiä hallitukselle, maakuntahallitukselle, maakunnan hallitukselle, Naalakkersuisutille tai ministerineuvostolle. Suullinen kysymys on esitettävä ja siihen on vastattava erillisen kyselytunnin aikana, joka järjestetään puheenjohtajiston ehdotuksesta §:ssä 17 mainittujen sääntöjen mukaisesti. Kirjalliseen kysymykseen on vastattava viimeistään kuuden viikon kuluessa siitä, kun vastaanottaja on saanut sen.

§ 63 Vaalikomitea

Vaalikomiteassa on seitsemän jäsentä. Yleiskokous valitsee jäsenet. Vaalikomitea valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

§ 64 Päätökset

Vaalikomitea on päätösvaltainen, kun läsnä on neljä jäsentä. Tässä sovelletaan §:n 28 toisen ja kolmannen kappaleen ja §:n 29 määräyksiä.

§ 65 Nimeäminen

Puolueryhmät ja puolueryhmiin kuulumattomat jäsenet saavat vaalikomitean asettaman määräajan sisällä nimetä ehdokkaat yleiskokouksen toimittamiin vaaleihin.

Valtuuskunnat nimeävät kuitenkin ehdokkaat Pohjoismaiden neuvoston presidentiksi ja varapresidentiksi sekä Pohjoismaiden investointipankin tarkastuskomitean ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston hallituksen jäseniksi.

Nimeämisessä on pyrittävä sekä maiden että sukupuolten väliseen tasapainoon, ja siinä on mahdollisuuksien mukaan huomioitava myös kansalliset valiokuntajäsenyydet.

§ 66 Toimikaudet

Jokainen varsinainen tehtävä koskee seuraavaa kalenterivuotta, ellei erikseen ole säädetty muuta.

§ 67 Vaalikomitean ehdotus

Vaalikomitea laatii ehdotuksen nimistä ja tarvittaessa jäsenten lukumäärästä. Tällöin on otettava huomioon se, mitä todetaan §:n 65 toisessa kappaleessa.

Yleiskokous voi palauttaa komitean ehdotuksen mutta ei muuttaa sitä. Ellei ehdotusta hyväksytä, toimitetaan vaali suljetulla lippuäänestyksellä §:n 68 tai §:n 69 mukaisesti.

§ 68 Yhden henkilön valinta

Jos tarkoituksena on valita vain yksi henkilö, vaali toimitetaan suljetulla lippuäänestyksellä, mikäli yksi valittu jäsen vaatii sitä.

§ 69 Suhteellinen vaali

Jos tarkoituksena on valita kaksi tai useampia henkilöitä, toimitetaan suhteellinen vaali, mikäli sitä vaativien jäsenten lukumäärä vastaa läsnä olevien lukumäärää jaettuna valittavien lukumäärällä, johon lisätään yksi.

§ 70 Ehdokaslistat

Mikäli toimitetaan suhteellinen vaali, kokous on tarvittaessa keskeytettävä, niin että ehdokaslistojen laatimiseen jää kohtuullisesti aikaa. Listalla voi olla enintään yhtä monta nimeä kuin on valittavia jäseniä ja ehdokkaiden on oltava siinä järjestyksessä kuin heidät toivotaan valittavan. Listassa tulee olla vähintään kahden valitun jäsenen allekirjoitus ja se on toimitettava sihteeristölle viimeistään kokouksen puheenjohtajan määräämänä ajankohtana. Listat numeroidaan niiden saapumisjärjestyksessä. Äänestäjä merkitsee äänestyslippuun ehdokaslistan numeron.

§ 71 Vaalimenetelmä

Suhteellisessa vaalissa äänestystulos määräytyy kokonaislukumenetelmän (d'Hondtin menetelmä) mukaisesti. Jokaisella äänestyskierroksella valitaan yksi henkilö listalta, jonka vertailuluku on suurin. Listan vertailuluku on sama kuin listan saamien äänten lukumäärä ennen kuin listalta on valittu ketään. Sen jälkeen kun yksi henkilö on valittu, luku jaetaan kahdella, kun kaksi henkilöä on valittu, luku jaetaan kolmella jne. Mikäli äänet tai vertailuluvut menevät tasan, ratkaisee arpa. Kunkin listan paikat jaetaan siinä järjestyksessä kuin ehdokkaat on merkitty listalle.

§ 72 Täytevaali

Mikäli istuntojen välillä tarvitaan täytevaalia, sen suorittaa puheenjohtajisto §:ssä 65 säädetyn nimeämismenettelyn mukaisesti puheenjohtajiston määräämän ajan kuluessa ja vaalikomitean ehdotuksen pohjalta. Puolueryhmien voimasuhteiden tarkistus tehdään Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä sekä parlamenttivaalien jälkeen. Mikäli puolueryhmien voimasuhteet muuttuvat, voimasuhteet tarkistetaan juoksevasti vuoden aikana. Valiokuntien ja tarkastuskomitean puheenjohtajien paikkajaon tarkistus tehdään Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä.

§ 73 Sijaiset

Jäsenen ollessa estynyt muussa elimessä kuin yleiskokouksessa tai tarkastuskomiteassa puolueryhmä valitsee sijaisen, jonka on oltava neuvoston jäsen tai varajäsen. Puolueryhmiin kuulumattomille jäsenille puolue valitsee sijaisen. Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin valtuuskunnat valitsevat sijaisen varsinaisen jäsenen ollessa estyneenä. Samat säännöt koskevat sijaista kaikissa elimissä kuin muita jäseniä.

§ 74 Kielet

Pohjoismaiden kieliä pidetään yhdenvertaisina Pohjoismaiden neuvoston kokouksissa. Neuvoston viralliset kielet ovat islanti, norja, ruotsi, suomi ja tanska.

Tarvittaessa järjestetään tulkkaus suomeksi ja suomesta sekä islanniksi ja islannista. Norjan, ruotsin ja tanskan välillä ei tulkata.

Tärkeät asiakirjat tulee kääntää suomeksi ja islanniksi norjasta, ruotsista ja tanskasta sekä suomesta ja islannista norjaksi, ruotsiksi tai tanskaksi. Norjan, ruotsin ja tanskan välillä ei käännetä.

Puheenjohtajisto päättää tulkkausta ja kääntämistä koskevat suuntaviivat.

Sihteeristön työkielet ovat norja, ruotsi ja tanska. Lisäksi sihteeristön kokoonpanon on aina oltava sellainen, että henkilöstössä on kunkin Pohjoismaan kielen perusteellisesti osaavia työntekijöitä.

§ 75 Tehtävä neuvoston elimissä

Valitun jäsenen on oltava jäsenenä vähintään yhdessä elimessä eli joko puheenjohtajistossa, valiokunnassa tai tarkastuskomiteassa, ellei muuhun ole erityistä syytä.

§ 76 Esteellisyys

Kukaan ei saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee suoraan häntä tai hänen läheistään.

§ 77 Järjestyssäännöt

Kukaan ei saa puhua kokouksessa toisesta sopimattomalla tavalla tai käyttää loukkaavia ilmaisuja tai muulla tavoin sanoin tai teoin käyttäytyä hyvän järjestyksen vastaisesti. Häiritsevästi käyttäytyvä kuulija voidaan poistaa salista. Mikäli kokouksen aikana syntyy epäjärjestystä, puheenjohtaja voi tyhjentää salin.

§ 78 Neuvoston sihteeristö

Kokousten toteuttamisesta vastaa neuvoston sihteeristö yhteistyössä sen maan valtuuskunnan sihteeristön kanssa, jossa kokous pidetään.

Puheenjohtajisto palkkaa henkilöstön ja määrää neuvoston sihteeristön työtä koskevista säännöistä. Sihteeristö valmistelee asiat, joita käsitellään neuvoston elimissä, ja sen tulee tehdä siinä yhteydessä yhteistyötä valtuuskuntien ja puolueryhmien sihteeristöjen kanssa.

§ 79 Valtuuskunnat

Valtuuskunnat valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Jokaisen valtuuskunnan on valvottava, että päätöksiä seurataan kansallisesti.

§ 80 Puolueryhmien rekisteröityminen

Puheenjohtajisto määrää puolueryhmien ja niiden edustajien rekisteröitymistä koskevat säännöt.

§ 81 Puolueryhmätuki

Puolueryhmä saa tukea neuvostossa toimimista varten, jos se ennen tukivuotta toimittaa sihteeristölle selvityksen siitä, että se täyttää §:n 9 vaatimukset. Jos puolueryhmässä tapahtuu sellaisia muutoksia, ettei se enää täytä näitä vaatimuksia, se saa seuraavana vuonna ainoastaan edustajapaikkaperusteista tukea jäljellä olevista jäsenistä.

Kaikki ryhmät saavan samansuuruisen perusosan sekä jokaisesta jäsenestä maksettavan edustajapaikkaperusteisen summan. Puheenjohtajisto päättää summat kyseisen vuoden budjetin yhteydessä.

Puolueryhmätukea koskevista täydentävistä säännöistä päättää puheenjohtajisto.

§ 82 Yksittäiselle jäsenelle myönnettävä tuki

Puolueryhmään kuulumaton jäsen saa saman edustajapaikkaperusteisen summan, paitsi jos jokin jo olemassa oleva puolueryhmä saa hänestä edustajapaikkaperusteista tukea §:n 81 mukaisesti.

§ 83 Tilinpäätös

Puolueryhmien ja puolueryhmään kuulumattomien jäsenten, jotka ovat saaneet tukea §:n 81 tai §:n 82 nojalla, tulee jättää 15. toukokuuta mennessä edellisvuotta koskeva tilinpäätös. Tarkastuskomitea tarkastaa tilinpäätöksen ensimmäisessä toukokuun 15. päivän jälkeen pitämässään kokouksessa.

§ 84 Työjärjestyksestä poikkeaminen

Yleiskokous voi erityistilanteessa poiketa tästä työjärjestyksestä puheenjohtajiston ehdotuksesta ja kahden kolmasosan enemmistöllä.