25 pohjoismaista biotalousesimerkkiä – tavoitteena kestävä muutos

Kestävyyskriteerit voivat viitoittaa tietä

Pohjoismainen biotalouspaneeli, Pohjoismaiden ministerineuvosto ja tanskalainen Sustainia-ajatushautomo ovat analysoineet 25 biotalousesimerkkiä ja arvioineet niiden taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Esimerkit kattavat laajan kirjon Pohjoismaiden talouden sektoreita, jotka ovat riippuvaisia maan ja meren biologisista luonnonvaroista.

Bioresurssit ja biotalous ovat Pohjoismaiden kansantalouksien keskiössä – olipa kyse Suomen metsistä, Tanskan pelloista tai mertemme luonnonvaroista.

”Bioresurssit ja biotalous ovat Pohjoismaiden kansantalouksien keskiössä – olipa kyse Suomen metsistä, Tanskan pelloista tai mertemme luonnonvaroista”, toteaa Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten.

Julkaisun 25 tapausesimerkkiä havainnollistavat neljää osa-aluetta, jotka pohjoismainen biotalouspaneeli on tunnistanut Pohjoismaiden biotalouden vahvuuksiksi: korvaaminen, kehittäminen, kierrättäminen ja yhteistyö.

Kukin tapausesimerkki on arvioitu viidellä kriteerillä: luonnonvarojen kestävä käyttö, teknologinen innovatiivisuus, ympäristöhyödyt, sosiaaliset hyödyt sekä liiketoimintamallin innovatiivisuus.

”Nämä neljä pilaria kuvaavat suuntaa, johon kaikkien biotaloussektorien tulisi edetä”, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston hankekoordinaattori Liv la Cour Belling. ”Meidän on korvattava kestämättömät luonnonvarat, kehitettävä biologisten luonnonvarojen käyttöä koko arvoketjussa sekä kierrätettävä luonnonvaroja uusiutumisen ja uusiokäytön mahdollistamiseksi. Tehtävä on vaativa, ja siinä voidaan onnistua vain tekemällä yhteistyötä.”

Meidän on korvattava kestämättömät luonnonvarat, kehitettävä biologisten luonnonvarojen käyttöä koko arvoketjussa sekä kierrätettävä luonnonvaroja uusiutumisen ja uusiokäytön mahdollistamiseksi. Tehtävä on vaativa, ja siinä voidaan onnistua vain yhteistyötä tekemällä.

Biotalous poikii ilmastoratkaisuja

Korvaaminen-kategoria keskittyy fossiilisten ja muiden kestämättömien materiaalien korvaamiseen biomateriaaleilla. Tämä tapahtuu paitsi korvaamalla fossiiliset energianlähteet ja polttoaineet myös valmistamalla biomassasta nykyistä arvokkaampia tuotteita.

Puupohjaisten ratkaisujen käyttö rakentamisessa voi vähentää hiilidioksidipäästöjä 50 %.

Metsätalousalalla on tarjota kosolti ratkaisuja, jotka liittyvät fossiilipohjaisten materiaalien korvaamiseen. Julkaisun tapausesimerkeissä on käytetty puumateriaaleja rakentamisessa, tuotettu edistyksellisiä biopolttoaineita puuperäisestä jätteestä ja käytetty puusta saatavaa selluloosaa öljypohjaisten lisäaineiden korvaajana.

Korvaavia ratkaisuja löytyy myös merestä, mistä voidaan mainita viljellyn merilevän käyttö kalanrehussa. Sillä voidaan korvata esimerkiksi väriaineita. Merilevän käytön keskeisimpiä etuja on se, että se ei kasvata niukkaan peltoalaan kohdistuvaa painetta.

Kuvatut hankkeet ovat esimerkkejä tavoista, joilla tietoperustainen biotalous voi tarjota ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen vähentämällä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja fossiilipohjaisista raaka-aineista.

Yhtä olennaista on se, että kestävästi hoidettu biotalous tuottaa nämä ratkaisut samalla, kun se tarjoaa arvokkaita ekosysteemipalveluita. Kestävästi hoidettu biotalous ei myöskään vaaranna ruokaturvaa, joka sekin on keskeinen globaali haaste tulevien vuosikymmenten väestöennusteiden perusteella.

 

Arvokkaita tuotteita aiemmista jätevirroista

Pohjoismaisen biotalouden keskeisiin prioriteetteihin kuuluu biologisten luonnonvarojen käytön optimointi sekä ylijäämäbiomassan kehittäminen nykyistä arvokkaammiksi tuotteiksi ja palveluiksi.

Turskannahan arvo nousee 300 % nykyisestä.

Sininen biotalous on edelläkävijä biomassan kehittämisessä sekä esimerkiksi funktionaalisten elintarvikkeiden, kalaöljyn ja kalanrehun valmistuksessa aiemmista jätevirroista. Innovatiivista kehitystä tapahtuu niin ikään maataloudessa, jossa muun muassa valmistetaan ravintolisiä teurastamojen ja maidontuotannon sivuvirroista.

Julkaisussa on lisäksi esimerkkejä siitä, miten tuontisoijaproteiinin käyttö rehussa pyritään korvaamaan paikallisesti tuotetuilla vaihtoehdoilla ja miten entsyymipohjaisella menetelmällä voidaan erottaa orgaaninen jäte muovista, lasista ja metallista.

Kierrolla jäte kuriin

Kierrätyksen osalta julkaisu keskittyy tapauksiin, joissa otetaan huomioon ekosysteemien kestävyys ja niiden kyky korvata biologisen aineksen vuotuinen korjuu.

Merilevät kasvavat nopeasti, ja niiden viljely ehkäisee merten happikatoa.

Merkittävänä esimerkkinä on Kemi-Tornion alue, jossa kertyy vuosittain 1,7 miljoona tonnia sivutuotteita ja jätteitä esimerkiksi kaivannaisteollisuudesta, metallintuotannosta, sellu- ja paperitehtaista, kartongintuotannosta sekä lannoitteiden ja kemikaalien valmistuksesta.

Alueella noudatetaan sektorienvälistä lähestymistapaa sivutuotteiden ja -virtojen hyödyntämiseksi, ja tavoitteena on saavuttaa täysipainoinen teollinen symbioosi ja kiertotalous.

Kehittäminen- ja kierrättäminen-kategoriat kuvastavat sitä, että maapallon väestön tulisi pienentää materiaalijalanjälkeään ja luonnonvarojen käyttöään huomattavasti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Tässä yhteydessä on tärkeää pitää mielessä, että pelkkä jäte- ja sivuvirtojen käyttö tuotannossa ei välttämättä ole kestävää – myös niiden perustana olevan tuotannon on oltava kestävää haluttujen ympäristövaikutusten saavuttamiseksi.

Pohjoismainen biotalouspaneeli kannattaa perustavia muutoksia kaikkiin tuotantojärjestelmiin ja pyrkii estämään kaiken jätteen synnyn. Perimmäisenä tavoitteena on kielteisten ilmasto- ja ympäristövaikutusten torjuminen.

Biotaloussiirtymä ylittää sektorirajat

Biotalouden onnistumisen edellytyksinä ovat sektorienvälinen yhteistyö sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, joissa on mukana teollisuuden, viranomaisten ja tutkimuslaitosten edustajia. Yhteistyöstä on esimerkkinä strateginen innovaatio-ohjelma, jolla pyritään tekemään Ruotsista täysi biotalous vuoteen 2050 mennessä.

Jätteettömyyden saavuttaminen ja hiilivapaaksi taloudeksi muuttuminen

Yhteistyö-kategoriassa kuvataan myös tapausesimerkkejä, joissa paikalliset ja alueelliset yhteisöt sitoutuvat biotalouteen uusien tulovirtojen kehittämiseksi ja vauhdittaakseen siirtymää kohti jätteettömiä ja hiilivapaita talouksia.

Tarjolla on erinomaisia esimerkkejä yhteistyöstä, jossa on mukana viranomaisia, tuottajia koko arvoketjusta sekä ennen kaikkea vastuullisia kuluttajia. Tällainen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää pyrittäessä kohti kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja.

Onnistuminen vaatii sitä, että rohkaistumme ajattelemaan aivan uudella tavalla, etsimään uusia ratkaisuja, yhdistämään voimamme yli sektorirajojen ja ottamaan mukaan yhteistyökumppaneita, jollaisia emme olisi ennen osanneet ajatellakaan.

Strategiaehdotus valmistuu vuonna 2017

Pohjoismainen biotalouspaneeli työstää parhaillaan ehdotustaan yhteispohjoismaiseksi biotalousstrategiaksi. Strategia esitellään vuoden 2017 lopussa, ja sen allekirjoittavat pohjoismaiset yhteistyöministerit. ”Nordic Bioeconomy – 25 cases for sustainable change” -julkaisu on strategian kehittämisen tärkeä osa. Paneelia johtavan Hörður G. Kristinssonin mukaan keskiössä ovat sektorienvälinen yhteistyö ja innovointi:

”Onnistuminen vaatii sitä, että rohkaistumme ajattelemaan aivan uudella tavalla, etsimään uusia ratkaisuja, yhdistämään voimamme yli sektorirajojen ja ottamaan mukaan yhteistyökumppaneita, jollaisia emme olisi ennen osanneet ajatellakaan.”

Lue uusi julkaisu:

• Nordic Bioeconomy – 25 cases for sustainable change