Aallon suunnittelema Reykjavikin Pohjolan-talo täyttää 50 vuotta
Pohjolan talon on suunnitellut Alvar Aalto, ja sitä pyörittää Pohjoismaiden ministerineuvosto. Talon tavoitteena on pohjoismaisen kulttuurin levittäminen Islannissa. Pohjolan talo on lähes 400 vuotuisella tapahtumallaan ja 100 000 kävijällään Reykjavikin keskeisiä kulttuuritoimijoita.
Talon 50-vuotista taivalta juhlitaan 24. elokuuta pidettävällä konferenssilla, jonka kutsuvieraista voidaan mainita Islannin presidentti Guðni Th. Jóhannesson ja pääministeri Katrín Jakobsdóttir. Samana viikonloppuna järjestetään myös suuri kansanjuhla.
”Suuri päivä pohjoismaiselle yhteistyölle”
Juhlakonferenssiin osallistuu myös Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten. Hän painottaa kulttuurin merkitystä pohjoismaiselle yhteistyölle.
– Tämä on suuri päivä pohjoismaiselle yhteistyölle, sillä Pohjolan talo vihittiin käyttöön päivälleen 50 vuotta sitten. Talo oli ensimmäinen laatuaan pohjoismaisessa yhteistyössä. Se on pohjoismainen näyteikkuna ja kohtaamispaikka, joka on alusta lähtien levittänyt pohjoismaista kulttuuria ja yhteistyötä Islannissa. Kulttuuri on pohjoismaisen yhteistyön peruspilareita, ja ilman kulttuuriyhteyttä koko yhteistyötä tuskin edes olisi, Høybråten sanoo.
Kulttuuri on pohjoismaisen yhteistyön peruspilareita, ja ilman kulttuuriyhteyttä koko yhteistyötä tuskin edes olisi.
Ainutlaatuinen hanke
Kun viisi Pohjoismaata päättivät 1960-luvulla tehdä suurpanostuksen juuri kulttuuritaloon, kyseessä oli ainutlaatuinen hanke.
– Tuolloin Pohjolassa elettiin kylmän sodan varjossa, ja on varsin kiinnostavaa, että maat päättivät panostaa nimenomaan kulttuuritaloon vahvistaakseen Islannin ja muun Pohjolan välisiä siteitä. Islannin pelättiin tuolloin kallistuvan enemmän Yhdysvaltain ja Ison-Britannian suuntaan, ja tällä tavoin pyrittiin vahvistamaan pohjoismaista yhteenkuuluvuutta. Päätös on sittemmin osoittautunut hyvin onnistuneeksi, toteaa Reykjavikin Pohjolan-talon johtaja Mikkel Harder.
Keskeinen kohtaamispaikka
Reykjavik on nykyisin aktiivinen kulttuurikaupunki, mutta talon avautuessa kaupungin kulttuuritarjonta oli vielä hyvin vähäistä. Talolla oli siten suuri vaikutus kulttuurielämään, ja siellä oli myös yksi kaupungin harvoista kahviloista. Talosta tuli nopeasti Islannin taiteilijoiden ja kulttuurinväen keskeinen kohtaamispaikka, ja se toimi monin tavoin piristysruiskeena Reykjavikin ja Islannin kulttuurielämässä.
– Monet suuret kulttuurifestivaalit ja tapahtumat ovat saaneet alkunsa Pohjolan talon aloitteesta, ja sittemmin niistä on tullut itsenäisiä toimijoita. On upeaa, että talossa vuosien varrella tehdyllä työllä on ollut todellisia kerrannaisvaikutuksia, Mikkel Harder sanoo.
Pohjolan talo tarjoaa monipuolista kulttuuriohjelmaa, ja sillä on konserttisali, näyttelytilat, kirjasto ja ravintola