Äänestämättä jättäminen yleisintä nuorten pohjoismaisten miesten keskuudessa

Kaikkien viiden Pohjoismaan äänestysaktiivisuudessa on ikäryhmien välisiä eroja. Pienin ero nuorten ja vanhempien äänestäjien välillä on Tanskassa ja Ruotsissa. Suurin ero taas on Suomessa, jossa väestön kokonaisäänestysprosentti on muutenkin kaikkein pienin.

Tulokset vastaavat yleiseurooppalaista suuntausta, jonka mukaan ikäryhmien väliset erot ovat pienet, jos koko väestön äänestysprosentti on suuri – ja päinvastoin. Jos aikuiset eivät käy vaaliuurnilla, heidän lapsensakaan eivät äänestä.

Raportin ”Youth, democracy and democratic exclusion in the Nordic countries” tekijät käyvät läpi tilastoja ja uutta tutkimustietoa pohjoismaisten nuorten demokraattisesta osallistumisesta.

– Kyse ei ole siitä, että nuorten äänestysprosentti olisi kauttaaltaan pieni. Vähäinen äänestysaktiivisuus kytkeytyy paljolti maahanmuuttajataustaan ja sosioekonomiseen taustaan. Näissä riskiryhmissä on enemmän nuoria kuin vanhempia, sanoo yksi raportin tekijöistä Ane Maus Sandvig.

Äänestysaktiivisuus lisääntynyt osassa Pohjolaa

Tulos ei ole kauttaaltaan synkkä. Ensimmäistä kertaa äänestäviä vaaliuurnat vetävät vielä puoleensa, mutta sen jälkeen kiinnostus hiipuu. 20-vuotiaiden äänestysprosentti on kaikkein pienin koko Pohjolassa. Pohjoismaiset nuoret ovat silti poliittisesti yhtä aktiivisia kuin vanhemmat ikäryhmät. He osoittavat mieltä ja osallistuvat järjestötoimintaan.

Myöskään yleinen äänestysaktiivisuus ei näytä olevan laskussa. Ruotsissa ja Tanskassa äänestysaktiivisuus on ollut viime vuosina hienoisessa kasvussa, ja Norjassa lisääntyy poliittinen aktiivisuus. Suomen ja Islannin tilanne on sen sijaan epäselvempi.

Nuorten maahanmuuttajien tai maahanmuuttajien lasten keskuudessa on ryhmiä, jotka äänestävät syntyperäistä väestöä vähemmän – varsinkin, jos he ovat kotoisin Aasiasta, Afrikasta, Itä-Euroopasta ja Latinalaisesta Amerikasta lukuun ottamatta Sri Lankaa ja Somaliaa.

Tanskassa sekä ensimmäisen että toisen polven maahanmuuttajien äänestysprosentti on pienempi kuin muiden ryhmien. Norjassa tämä pätee varsinkin maahanmuuttajataustaisiin miehiin, kun taas naiset ovat poliittisesti aktiivisia monin tavoin.

Miehillä keskeisenä selittäjä alhainen koulutustaso

Äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat kaikissa ikäryhmissä vahvasti koulutustaso, sukupuoli ja taloudellinen asema. Nuoret miehet äänestävät nuoria naisia vähemmän muun muassa siksi, että he ovat vähemmän koulutettuja ja elävät useammin yksin.

– Tässä on nähtävissä huomattava sukupolvenvaihdos. Vanhempien sukupolvien miehet äänestävät yhä naisia enemmän, Ane Maus Sandvig sanoo.

Raportin tekijöiden mukaan nyt tarvitaan poliittisia toimenpiteitä, jotta Pohjoismaihin ei syntyisi demokraattisen järjestelmän ulkopuolelle pysyvästi jättäytyviä ihmisryhmiä.

Tekstiviestimuistutuksia

Nuorten äänestysaktiivisuutta voidaan lisätä erilaisilla keinoilla, joita on testattu ympäri Pohjolaa. Esimerkkeinä ovat varjo- ja nuorisovaalit, lasten ja nuorten harjaannuttaminen politiikasta puhumiseen ja kannanottoihin, tiedotuskampanjat sekä suoraan nuorille vaalipäivänä lähetettävät tekstiviestit. Raportin tekijöiden mukaan suurimpien riskiryhmien tavoittaminen vaatii kuitenkin kovaa työtä.

– Olennaista on käyttää tutkimukseen perustuvia tehokkaita toimenpiteitä. Pidämme hälyttävänä sitä, että varjo- tai nuorisovaaleja järjestetään ammattikouluissa vähemmän kuin muualla, Ane Maus Sandvig sanoo.

Raportin on laatinut Norjan lapsi- ja nuorisoneuvosto pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean NORDBUKin toimeksiannosta.

• Raportin linkki (tulossa pian): Youth, democracy and democratic exclusion in the Nordic countries