Digitalisaatio vahvistaa hoito- ja hoiva-alaa

22.03.18 | Uutinen
Nordiske helse og sosialministere møte i Stockholm 22. mars 2018
Photographer
norden.org / Mikael Kelk
Pohjoismaiden sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) priorisoi seuraavan kolmen vuoden ajan hoito- ja hoiva-alaan liittyvää poliittista yhteistyötään tavoitteena parantaa sairaalahoidon ja hoivapalveluiden yhteyttä Pohjoismaiden ikäihmisille. Työhön on varattu 4,5 miljoonaa Tanskan kruunua seuraavan kolmen vuoden aikana.

– Hoito ja hoiva on aina parempaa, kun niiden lähtökohtana ovat potilaan tarpeet, ja voimme oppia paljon toisiltamme potilaan hoitamisesta holistisesta näkökulmasta. Tämä koskee etenkin digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä ja kehittämistä ikääntyneiden hoidon parantamiseksi. Näillä sanoilla Ruotsin lapsi-, vanhus- ja tasa-arvoministeri Lena Hallengren avasi tämänpäiväisen Pohjoismaiden sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvoston kokouksen Uppsalassa.

Puheenjohtajamaa Ruotsi perustelee panostusta sillä, että etenkin ikääntyvien kannalta on haasteellista, kun terveydenhuolto- ja hoivasektorin yhteys ei toimi optimaalisesti. Konkreettisesti kyse on tilanteista, joissa henkilöt siirtyvät sairaalahoidosta sairaalajärjestelmän ulkopuolisten kuntoutus- ja hoivapalvelujen pariin.

Heikossa asemassa oleva kohderyhmä kasvaa koko ajan

Terveydenhuolto- ja hoivapalveluja tarvitsevat ikääntyneet ovat luonnollisesti ryhmä, josta tulee pitää erityisen hyvää huolta. Ikääntyneiden määrä kasvaa jatkuvasti kaikissa Pohjoismaissa, kuten käy ilmi myös State of the Nordic Region -raportista. Sen syynä on erityisesti, että 65–79-vuotiaat edustavat suuria ikäluokkia ja että elämme nykyään yleisesti pidempään. Tämä suuntaus jatkuu vuoteen 2030 asti.

Hyvät esimerkit saatava esille 

Tämän vuoksi Pohjoismaiden sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvoston priorisoi alaa ja varaa työhön 4,5 miljoonaa Tanskan kruunua seuraavan kolmen vuoden ajan. Tämänpäiväisessä kokouksessaan Pohjoismaiden ministerit kertoivat näkemyksiään asiasta. Keskusteluissa tuli esiin, että pohjoismaalaiset voitaisiin saada mukaan ratkaisuun jo ensimetreiltä, miten digitaalisaatio voi edistää työtä ja miten resursseista saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Ministerit olivat yksimielisiä siitä, että alaa tulee priorisoida poliittisesti, ja kokouksessa päätettiin, että työn seuraavana askeleena on saada tietoa nykyisistä hyvistä ratkaisuista. Maat voivat siten inspiroida toisiaan. Samaan aikaan käynnistetään työ tavoitteena konkretisoida, mitkä alat ovat tärkeimpiä jatkotyössä terveydenhuolto- ja hoiva-alan välisen yhteyden parantamiseksi.

Digitaaliset ratkaisut merkittävässä asemassa

Pohjoismaiden sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto haluaa tarkastella useita eri aloja mahdollisuuksien löytämiseksi. Yksi näistä aloista on digitaaliset ratkaisut. State of The Nordic Region -raportissa todetaan, että Pohjoismaat ovat päässeet jo pitkälle innovaatioiden ja digitalisaation parissa. Ne kuuluvat itse asiassa julkisen sektorin digitaalisten järjestelmien edelläkävijöihin. 
– Meidän tulee luonnollisesti hyödyntää onnistuneita kokemuksia ja digitaalista osaamista, kun pyrimme parantamaan sairaalahoidon ja hoivapalveluiden välistä yhteyttä Pohjoismaiden ikääntyville, toteaa Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten.

Contact information