Faktat pois piilosta – uudet luvut valottavat Pohjoismaiden välistä pendelöintiä

24.02.21 | Uutinen
någon går över norsk-svenska gränsen
Valokuvaaja
norden.org
Pohjoismaiden välinen liikkuvuus oli vähenemään päin jo ennen kuin pandemia vaikeutti rajojen yli ulottuvaa työmatkaliikennettä. Esimerkiksi nuoret hakeutuivat aiempaa vähemmän naapurimaahan töihin. Tiedot ilmenevät ensimmäisestä järjestelmällisestä selvityksestä, joka käsittelee Pohjoismaiden välistä työmatkaliikennettä.

Viiden Pohjoismaan tilastokeskukset ovat nyt tehneet ensimmäisen yhteisen selvityksen Pohjoismaasta toiseen suuntautuvasta työmatkaliikenteestä. Tulokset on julkaistu raportissa Nordic cross-border statistics.  

Tehtävä on ollut oletettua vaikeampi muun muassa siksi, että kansalaisia koskevien yksilötason tietojen vaihto ei onnistu kaikissa maissa tuosta vaan. 

 

Piilopendelöinti epävarmuustekijänä

Perustiedot naapurimaassa työskentelevistä tai opiskelevista henkilöistä ovat kuitenkin poliittisesti tärkeitä varsinkin raja-alueilla, joilla rajan yli pendelöivien osuus työssä käyvistä voi olla jopa 13 prosenttia.  

Tähän saakka piiloon jääneet tiedot ovat vaikeuttaneet huomattavasti rajaseutujen työllisyyden arviointia, koska maiden virallisissa tilastoissa ei huomioida maarajojen yli ulottuvaa liikennettä.

Työttömyyttä saatetaan yliarvioida 

– Epätietoisuuden takia työllisyysaste on saatettu arvioida joillakin alueilla tuntuvasti alakanttiin. Kun osa työllisistä jää tilastojen ulkopuolelle, seurauksena voi olla myös työttömyyden yliarviointi, sanoo pohjoismaista tilastohanketta johtanut Tilastokeskuksen Kaija Ruotsalainen. 

Hankkeessa on päivitetty myös lähes 100 000 pohjoismaalaisen koulutustiedot, mikä antaa maille mahdollisuuden korjata omia tilastojaan väestön koulutusasteesta. 

Viralliset tilastot ovat tähän saakka olleet puutteellisia naapurimaissa kouluttautuneiden ihmisten osalta. 

Vaikuttaa raja-alueiden vetovoimaan 

Tarkat tiedot toisessa maassa työskentelevien osuudesta ovat edellytys raja-alueiden markkinoinnille sekä asuntoja, kouluja ja liikenneyhteyksiä koskeville suunnitelmille. 

– Tilastoihin nojaavien tietojen puute vaikuttaa raja-alueemme Suur-Kööpenhaminan vetovoimaan, koska työmarkkina-alueen vahvuuksia ei voida osoittaa. Puute luo myös suurta epävarmuutta infrastruktuurin ja koulutuksen mitoituksessa. Skånen kunnissa puute vääristää kuvaa työllisyydestä ja lapsiperheköyhyydestä, jolloin toimia saatetaan kohdentaa väärin, sanoo Skånen alueen kehitysjohtaja Ulrika Geeraedts.

Tanskalaiset suosivat Norjaa Ruotsin sijasta

Rajan yli pendelöivät muodostavat kaiken kaikkiaan vain pienen osan Pohjoismaiden työvoimasta; se on alle prosentti työikäisestä väestöstä. Osuus on suurin Ruotsissa ja toiseksi suurin Islannissa. 

Raportti Nordic cross-border statistics osoittaa, että vuonna 2015 toisella puolen rajaa työskenteli 51 000 pohjoismaalaista. Heistä kolme neljäsosaa oli ruotsalaisia, jotka pendelöivät Tanskaan ja Norjaan.   

Norjan työmarkkinat vetävät myös tanskalaisia. Yksi raportin yllättävimmistä löydöksistä onkin se, että 63 prosenttia toiseen Pohjoismaahan pendelöivistä tanskalaisista suuntaa nimenomaan Norjaan.  

Laskeva trendi

Uudet tilastot osoittavat, että rajan yli pendelöivien lukumäärä pieneni merkittävästi vuosina 2015–2017. Eniten väheni ruotsalaisnuorten työmatkaliikenne Norjaan, ja ruotsalaiset taas muodostavat valtaosan Norjaan pendelöivistä työntekijöistä. 

 

Ainakin vuoteen 2019 jatkunutta suuntausta selittävät Ruotsin vähäisempi nuorisotyöttömyys, Norjan kruunun heikentyminen sekä puolalaiset ja liettualaiset kilpailijat rakennusalalla. 

Norjaan pendelöivien tanskalaisten osuus pysyi sen sijaan vakaana samalla ajanjaksolla.  

 

Työttömyys vaikuttimena

– Pendelöintivirrat vaihtelevat maakohtaisten työttömyyserojen mukaan. Valuuttakurssien vaihtelu vaikuttaa sen sijaan vähemmän, mutta pitkällä aikavälillä pendelöintiä saattaa jossain määrin edistää palkkatasojen vaihtelu eri ammateissa, kertoo Norjan Tilastollisen keskustoimiston Helge Næsheim, joka on yksi liikkuvuusraportin kirjoittajista. 

Vaikka rajan yli pendelöivien osuus maiden kokonaistyöllisyydestä on pieni, raja-alueilla se voi olla yli 10 prosenttia työllisistä.  

Osuus on suurin Länsi-Ruotsissa, jossa 13,2 prosenttia työllisistä käy töissä maarajan toisella puolella. Etelä-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa rajan yli pendelöi noin 3 prosenttia työllisistä.  

Raportti ensiaskeleena 

Raportti on tulosta maiden tilastokeskusten viisivuotisesta yhteistyöhankkeesta, ja siihen sisältyy vuoteen 2017 ulottuvia tilastoja rajat ylittävästä liikkuvuudesta. 

Sen jälkeisiä tietoja ei ole saatavilla, koska maiden välinen tietojenvaihto ei vieläkään ole osa normaalia kansallista tilastotuotantoa.    

Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii siihen, että rajat ylittävien tilastojen keruusta tulisi vakituista.