Kaksitoista strategista ehdotusta pohjoismaisen ympäristö- ja ilmastojohtajuuden tueksi

13.04.18 | Uutinen
Tine Sundtoft
Photographer
Heidi Orava
Vihreässä murroksessa Pohjoismaiden on tehtävä yhteistyötä etenkin ilmastokysymysten parissa, jotta maat voivat tehdä viisaita strategisia valintoja suurissa kysymyksissä. Pohjolan yhteinen ääni vahvistaa myös alueen asemaa kansainvälisesti – niin poliittisesti kuin taloudellisestikin, sanoo Norjan entinen ilmasto- ja ympäristöministeri Tine Sundtoft, joka luovutti perjantaina 12 strategista yhteistyöehdotusta sisältävän raporttinsa Pohjoismaiden ympäristöministereille Tukholmassa.

Raportin pääehdotuksessa painotetaan muutostyön kiireellisyyttä. Pohjoismaiden on koottava voimansa, jotta ne voivat tehokkaasti edistää Pariisin ilmastosopimuksen pitkän aikavälin tavoitteita sekä kestävän kehityksen tavoitteita. Tine Sundtoft toteaa, että lähivuodet ovat ratkaisevia monelta kannalta, etenkin ilmastonmuutoksen osalta.

– Meillä ei ole aikaa eikä varaa pitkittää vihreään talouteen ja ympäristömyötäisiin yhteiskuntarakenteisiin siirtymistä, ja Pohjoismailla on sekä tahtoa että välineitä toimia muutostyön edelläkävijöinä. Pahimmassa tapauksessa ilmastonmuutos vaikuttaa negatiivisesti muihin ympäristökysymyksiin. Luonnon monimuotoisuus on jo heikentynyt, ja sillä on seurauksia hengitysilmaan, juomaveteen ja elintarviketuotantoon, toteaa Tine Sundtoft, joka oli mukana laatimassa Pariisin ilmastosopimusta ilmasto- ja ympäristöministerinä toimiessaan.

Yhteistyössä runsaasti mahdollisia kilpailuetuja

Pohjoismaat vihreässä murroksessa – enemmän kuin naapureita -raportin mukaan pohjoismaisessa yhteistyössä tulee järjestelmällisesti pyrkiä tukemaan maita löytämään ja ottamaan käyttöön parhaita ratkaisuja niin lainsäädännön, hallinnon kuin teknologiankin parissa. Yhteistyön turvin rahoitetun tiedontuotannon ja tutkimuksen tulee olla hyvin ratkaisukeskeistä.

Pohjoismaiden suhtautuminen vihreään murrokseen on hyvin samankaltaista, mutta Tine Sundtoftin mukaan niillä on myös esimerkiksi luonnonoloja, kemikaalien käyttöä ja luonnon monimuotoisuuden haasteita koskevia samantyyppisiä kokemuksia, jotka täydentävät toisiaan. Sen vuoksi Pohjoismailla on hyviä mahdollisuuksia jakaa tietoa ja kehittää laadukkaita, kustannustehokkaita ratkaisuja, joista saadaan lopulta kilpailuetuja globaaleilla markkinoilla.

Muovinkäytöstä voi tulla pohjoismaisen yhteistyön lähtökohta kiertotalouden konkretisoinnissa ja luonnonvarojen käytön vähentämisessä. Pohjoismaissa poltetaan tai viedään kaatopaikoille 700 000 tonnia muovia vuosittain, mutta tämä rersurssien tuhlaus voidaan kääntää niin luonnon kuin teollisuudenkin eduksi. Sundtoft ehdottaa sen vuoksi muovin myrkytöntä kiertotaloutta koskevan pohjoismaisen foorumin perustamista.

Edessä on myös laaja pedagoginen tehtävä pyrkiä kuvaamaan vihreään talouteen ja ympäristömyötäisiin yhteiskuntarakenteisiin siirtymistä niin yhteiskunnallisesta kuin taloudellisesta näkökulmasta ymmärrettävällä kielellä.

– On tärkeää saada sekä yksityisiä että julkisia pääomasijoituksia vihreään talouteen ja ympäristömyötäisiin yhteiskuntarakenteisiin siirtymisen tukemiseen. Pohjoismaisen yhteistyön parissa tulee mobilisida pohjoismaisia avaintoimijoita, jotka voivat vauhdittaa rahoitusmarkkinoiden vihreää siirtymää. Julkisessa tasolla maita tulee tukea vihreään talouteen ja ympäristömyötäisiin yhteiskuntarakenteisiin siirtymiseen tarkoitettujen julkisten varojen optimaalisessa käytössä, Sundtoft sanoo.

Pallo on nyt poliitikoilla

Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten pitää raportin tuloksia hyvin merkittävinä Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoyhteistyön kannalta.

– Strategiaselvitys on osa pohjoismaisen yhteistyön uudistustyötä ja muodostaa pohjan sille, että ilmasto- ja ympäristöyhteistyöstä saadaan entistä enemmän lisäarvoa tulevina vuosina, Høybråten sanoo.

Tine Sundtoft heittää pallon nyt poliitikoille ja antaa heille suoran kehotuksen siirtyä yhteisymmärryksestä ja yhteistyöhalukkuudesta itse toimintaan.

– Jotta kaikki Pohjoismaat selviäisivät vihreästä murroksesta, maiden johtajien on toimittava yhdessä ja tuettava toisiaan. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Pohjoismailla on edellytyksiä ja tahtoa toimia tiennäyttäjinä maailman tarvitsemassa muutoksessa tavoitteena luoda elinedellytykset vuonna 2050 maapallolle elävälle 10 miljardille ihmiselle. Nyt on aika toimia, Sundtoft sanoo.

Ruotsin ympäristöministeri Karolina Skog, Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvoston puheenjohtaja 2018, on sitä mieltä, että raportissa korostetaan monia tärkeitä mahdollisuuksia tuoda esiin pohjoismaisen ympäristöyhteistyön näkökohtia.

– Ympäristöasiat ovat luonteeltaan rajat ylittäviä ja vain yhteistoimin voimme tarttua edessämme oleviin haasteisiin. Myös raportti tukee tätä ajatusta ja painottaa myös sitä, että meidän on tulevaisuudessakin vahvistettava ja syvennettävä entisestään hyvin toimivaa pohjoismaista yhteistyötämme, Skog toteaa.

Tine Sundtoft on laatinut Pohjoismaat vihreässä murroksessa – enemmän kuin naapureita -raportin käytyään yli sata keskustelua Pohjoismaita, EU:ta, YK:ta ja OECD:tä edustavien ministerien, kansanedustajien, virkamiesten, tutkijoiden ja ympäristöjärjestön edustajien kanssa. Raportti on neljäs pohjoismaisen yhteistyön parissa laadittu alakohtainen strategiaselvitys.

Lue raportti kokonaisuudessaan: