Kansanterveys kestävän hyvinvoinnin mittarina
Tutkimus on osoittanut 20 viime vuoden aikana, että Pohjoismaissa on suuria väestöryhmien välisiä terveyseroja. Tämä sotii sitä vastaan, että arvomme lähtevät sosiaalisten erojen tasoittamisesta.
Camilla Stoltenberg korostaakin koko väestön kattavien universaalien palveluiden merkitystä.
– Kun toimenpiteet on suunnattu kaikille, ne eivät leimaa ketään. Samalla sairastavuus vähenee. Kun kaikkien terveyttä saadaan edistettyä vähän, yhteiskunnalle koituu suuret säästöt, Stoltenberg tiivistää. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee ministerineuvoston panostuksen pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin.
Lisätietoja pohjoismaisesta ravitsemusyhteistyöstä:
Terveys- ja hyvinvointierojen syiden löytäminen edellyttää mielestäni lisäpanostuksia osaamiseen ja tutkimukseen.Kansanterveyttä kaikille
– Pohjoismaisen hyvinvoinnin perusajatuksena on "hyvää kansanterveyttä kaikille". Sen ansiosta olemme esimerkiksi onnistuneet torjumaan infektiosairauksia rokotuksilla ja päässeet pitkälle elämäntapasairauksien ehkäisemisessä alkoholipolitiikan ja tupakointikieltojen avulla. Tällä saralla Pohjoismaat ovat muun maailman esikuvia, Stoltenberg sanoo. Samalla hän korostaa, että kansanterveystyötä on priorisoitava myös tulevaisuudessa, jotta kehitys jatkuisi oikeansuuntaisena.
– Pohjoismaat ovat nyt 30 parhaan joukossa, kun vertaillaan miesten elinajanodotetta koko maailman tasolla. Mikään ei estä meitä valtaamasta jatkossa viittä ensimmäistä sijaa. Terveys- ja hyvinvointierojen syiden löytäminen edellyttää mielestäni lisäpanostuksia osaamiseen ja tutkimukseen. Esimerkiksi varhaislapsuuden terveyden ja koulunkäynnin keskeyttämisen välisiä yhteyksiä tunnetaan huonosti. Toisaalta olennaista on se, että karttuvaa tietoa myös hyödynnetään toimenpiteiden toteutuksessa, Camilla Stoltenberg korostaa.
Lisätietoja Pohjoismaiden ministerineuvoston hyvinvointiohjelmasta:
