Katso lista: 70 ehdotusta Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2024 ympäristöpalkinnon saajaksi

30.05.24 | Uutinen
miljøpris 2024 bæredygtig byggeri

Ted Lindroos / Midjourney AI genererad bild

Valokuvaaja
Ted Lindroos / Midjourney AI genererad bild
Pohjoismaiden neuvoston tämänvuotisen ympäristöpalkinnon saajaksi on ehdotettu yhteensä 70:tä toimijaa, jotka edistävät rakennusalan kestävää kehitystä. Katso kaikki ehdotukset alapuolelta.

Ehdotuksia on saatu kaikkialta Pohjolasta, ja ne tarjoavat ainutlaatuisen ja kiinnostavan näkökulman toimintaan, jotka liittyy palkinnon tämänvuotiseen teemaan eli kestävään rakentamiseen. 

Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon ehdokasasettelu on avoin, joten kuka tahansa voi ehdottaa palkinnonsaajaa. Tänä vuonna on voinut ehdottaa rakennuksia ja infrastruktuurikohteita sekä henkilöitä tai organisaatioita. Palkintolautakunta vastaanotti kaikkiaan 75 ehdotusta, jotka jakautuivat 70 ehdokkaalle. 

Mitkä näistä 70 ehdotuksesta lopulta saavat palkintoehdokkuuden? Se selviää 28. kesäkuuta. 

Lue lisää tämän vuoden teemasta (napsauta lukeaksesi).

Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto keskittyy tänä vuonna kestävään rakentamiseen – erityisesti rakennusten käyttötarkoituksen muuttamiseen ja regeneratiiviseen eli uudistavaan rakentamiseen. 

Maailman väkiluku jatkaa kasvuaan, ja uudet asuin- ja muut rakennukset vaativat yhä enemmän maa-alaa ja luonnonvaroja. Rakennetun ympäristön osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on jo nyt 40 prosenttia. Kehitys on kestämätöntä. Meidän on muutettava tapaa, jolla rakennamme, asumme ja elämme, jotta voisimme sopeutua ilmastonmuutokseen, pysäyttää luontokadon ja tarjota samalla tuleville sukupolville selviytymisen perusedellytykset: puhdasta vettä, elintarvikkeita ja energiaa. 

Kaavoituksessa, arkkitehtuurissa ja rakentamisessa on omaksuttu viime vuosikymmeninä kestävyysajattelu, jonka avulla pyritään laajaa menetelmäkirjoa hyödyntäen ehkäisemään luonnonvarojen liikakäyttöä ja ympäristön tuhoutumista. Uudisrakentamisessa tähdätään kuitenkin vain harvoin korkeammalle kuin siihen, että rakennuksista tulisi vähemmän huonoja. Tavoite on riittämätön, koska planetaariset rajat ylittyvät monilla osa-alueilla. 

Emme voi nojata pelkkään ekologiseen uudisrakentamiseen, jos haluamme saavuttaa Agenda 2030 -toimintaohjelman ilmasto- ja ympäristötavoitteet ja edistää samalla sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Ympäristön tilan säilyttäminen ei riitä, vaan meidän on myös vähennettävä päästöjä, uudelleenkäytettävä materiaaleja ja hyödynnettävä uusiutuvia luonnonvaroja. Ajattelutapamme on muututtava perustavasti siten, että myös sääntelykehys ja liiketoimintamallit tukisivat muutosta. Rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista ja uudistavaa rakentamista on edistettävä. 

Käyttötarkoituksen muutoksissa muokataan olemassa olevia rakennuksia vastaamaan uusia tarpeita sen sijaan, että rakennukset purettaisiin. 

Uudistavassa rakentamisessa taas pyritään vähentämään rakennusten kielteisiä ekosysteemivaikutuksia ja saavuttamaan nettopositiiviset vaikutukset luonnonympäristöön. Tämä tapahtuu suunnittelemalla rakenteita, jotka eivät ainoastaan käytä rajallisia resursseja vaan ovat myös käytettävissä uudelleen. Kiertotalouden arvoketjut huomioidaan jo alusta lähtien. Rakennukset mielletään osaksi suurempaa järjestelmää, jossa tuotetaan puhtaan veden, energian ja elintarvikkeiden kaltaisia resursseja.

Tässä kaikki ehdotukset Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2024 ympäristöpalkinnon saajaksi:

Ruotsi

  • ETC Bygg 
  • Timber on top 
  • Tailor Made arkitekter
  • RECOMA
  • Renoveringsraseriet 
  • Amanda Borneke 
  • Parti Design
  • ACAN Sverige (Architects Climate Action Network) 
  • Svensk Live
  • Cathrine Bülow
  • Kroksjöns Trä
  • Hållbart Stockholm 2030 (HS30)
  • Lumi, Uppsala
  • White Arkitekter
  • Matthew Jackson, Zero Construct 
  • Oskar Norelius ja Robert Schmitz
  • Jacob Steen

Ahvenanmaa

  • Arvid ja Johan Mörn
  • Löfbacka Traditionsbygg, omistaja Arne Nieland

Tanska

  • Legacy App ApS
  • Emil Bier
  • Pihlmann Architects
  • GRAPHISOFT Center Danmark
  • Bjarke Ingels Group
  • EFFEKT Architects
  • Signe Wenneberg
  • RENCO 
  • Søuld ApS
  • VELUX A/S
  • Bygma Gruppen A/S
  • CEBRA
  • BIOSIS

Norja

  • KAAK Bolig AS
  • Anne Aslaug Sverdrup-Thygeson
  • Polar Permaculture 
  • Veidekke Sirkulær AS
  • GC Rieber Eiendom AS
  • Sirkulær Ressurssentral
  • Kristine Nore
  • Norsk Kylling 
  • Oslotre AS
  • LPO Arkitekter
  • GAIA Arkitekter 
  • Rockpore AS

Suomi

  • Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy
  • Kuljetusrinki Oy 
  • Liisa Akimof
  • Hyperion Robotics Oy 
  • Uula Tuote
  • Minna Aarnio, Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy
  • Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOAS
  • Betolar Oyj
  • Mässkärin luotsiasema ry
  • Karoliina Saarniaho, Väylävirasto ja Janne Pesu, Suomen ympäristökeskus
  • alt Arkkitehdit Oy
  • JM Suomi Oy
  • Puistokatu 4 – Tieteen ja toivon talo
  • Rauman kaupunki / Karin Kampuksen energiantuotantojärjestelmä
  • Sisäilmatutkimuspalvelut Elisa Aattela Oy

Islanti

  • Lúdika arkitektar 
  • Jukka Heinonen & team
  • Byggingarfélag Gylfa og Gunnars (BYGG)
  • Bambahús 
  • Akraneskaupstaður
  • ÚRBANISTAN
  • Anna María Bogadóttir
  • Arnhildur Pálmadóttir
  • Þóra Margrét Þorgeirsdóttir, Build a Greener Future ja Hrafnhildur Sif Hrafnsdóttir, Askur Construction Research and Innovation fund
  • Rockpore ehf. & Gerosion ehf.

Färsaaret

  • Ósbjørn Jacobsen

Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995. Sen tarkoituksena on lisätä kiinnostusta Pohjoismaiden väliseen ympäristöyhteistyöhön ja antaa tunnustusta ainutlaatuisista ympäristöön liittyvistä saavutuksista.