Kieli suurin este Suomen ja Ruotsin rajan yli työskentelyssä

24.09.21 | Uutinen
Udendørs marked i Kristinestad
Photographer
Benjamin Suomela / Norden.org
Kielierot muodostavat suurimman henkisen rajaesteen niille Tornionlaakson asukkaille, jotka pohtivat työskentelyä Suomen ja Ruotsin rajan yli. Tämä ilmenee Juutinrauma-instituutin uudesta tutkimuksesta, joka on jatkoa Norjan ja Ruotsin sekä Tanskan ja Ruotsin raja-alueilla tehdyille vastaaville tutkimuksille.

Vaikka henkisiä rajaesteitä riittää, Suomen ja Ruotsin raja-alueella on kova kiinnostus rajan toisella puolella työskentelyyn. Verkkokyselyyn vastasi 273 henkilöä, ja kaksi kolmesta ilmoitti haluavansa työskennellä naapurimaassa.

Tänä vuonna tehdyssä tutkimuksessa tunnistetaan kuusi henkistä rajaestettä, jotka jarruttavat ihmisten halukkuutta naapurimaassa työskentelyyn. Kielen lisäksi vastaajia askarruttavat pitkät etäisyydet, heikot sosiaaliset verkostot, kansalliset, alueelliset ja paikalliset käsitykset naapurimaasta sekä työkulttuurien erot.

Uusi tutkimus tehtiin Arbeta tillsammans -nimisen Interreg-hankkeen, Pohjoiskalotin neuvoston ja Pohjoiskalotin rajaneuvonnan toimeksiannosta.

Rajaton alue

Tutkimukseen sisältyi myös 33 henkilön syvähaastattelut. Haastateltavat kokivat, että Tornionlaaksossa ei ole rajaa maiden välillä. Tästä huolimatta raja on selvästi olemassa, sillä henkiset rajaesteet jarruttavat kiinnostusta työhakuun naapurimaasta.

Henkisten rajaesteiden keskeisyys työnhaun esteenä vastaa aiempia tutkimuksia, jotka Juutinrauma-instituutti teki Norjassa ja Ruotsissa vuonna 2018 sekä Ruotsissa ja Tanskassa vuonna 2019. Kyseiset tutkimukset keskittyivät ennen kaikkea rajat ylittävään yrittäjyyteen, ja niiden toimeksiantajina olivat Grensetjänsten Norge-Sverige ja Øresunddirekt. Tämän vuoden tutkimus taas keskittyy laajemmin työmarkkinoihin, työnhakijoihin ja työnantajiin.

Uuden tutkimuksen tulokset eroavat aiemmista sikäli, että Tornionlaaksossa suurimmaksi henkiseksi rajaesteeksi nousee kieli. Skandinavian maiden välillä kielellä ei ole ollut merkitystä.

Henkisiä rajaesteitä voitaisiin haastateltavien mukaan poistaa järjestämällä paikallisia työpaikkamessuja, joilla naapurimaan työnantajat esittäytyisivät. Lisäksi ehdotettiin panostuksia koulujen kieltenopetukseen ja sitä, että työnhakijat saisivat rekrytointivaiheessa tietoa muustakin kuin vain työpaikasta.

Enemmistö ei anna pandemian häiritä

Syvähaastateltujen mukaan korona on vaikuttanut rajan yli työskentelyyn liittyviin asenteisiin. Naapurimaan rajasta on tullut konkreettisempi varsinkin monille Ruotsin puolella asuville. Monet haastateltavat eivät kuitenkaan usko, että korona vaikuttaa naapurisuhteisiin pitkällä aikavälillä.

Verkkokyselyyn vastanneista 62 prosenttia oli sitä mieltä, että covid-19 ei ole vaikuttanut heidän halukkuuteensa työskennellä rajan toisella puolella.

 Tavoitteena liikkuvuuden lisääminen

Tutkimusten tarkoituksena on selvittää näkemyksiä henkisistä esteistä ja mahdollisuuksista, jotka liittyvät rajan yli työskentelyn. Tutkimukset antavat tärkeää tietoa liikkuvuuden edistämisestä, ja niiden tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia rajat ylittävään työskentelyyn.