Onko pakolaispolitiikasta pohjoismaiseksi yhteistyöalueeksi?

Keskustelun alustajiksi oli kutsuttu Jean-Christophe Dumont OECD:n kansainväliseltä maahanmuutto-osastolta sekä maahanmuutto- ja sisäasioihin erikoistunut vanhempi analyytikko Roderick Parkes Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksesta.

Molemmat alustajat korostivat sitä, että pakolaistilanteeseen ei ole mitään "kikka kolmosta". Samalla he painottivat, että Euroopalla on edessään pitkällinen siirtolaisuuden aikakausi. Parkes ja Dumont kannustivat poliitikkoja kokonaisajatteluun ja monikansalliseen yhteistyöhön, koska mikään maa ei selviä kriisistä yksinään.

Suurta erimielisyyttä pakolaispolitiikasta

Asiantuntijoiden selkeänä suosituksena on siis se, että Pohjoismaiden tulisi etsiä ratkaisuja yhdessä. Salissa käydystä keskustelusta ei sen sijaan välittynyt yhteisymmärrys pakolaistilanteen käsittelystä.

Osa poliitikoista oli sitä mieltä, että jopa paperittomat maahanmuuttajat tulisi integroida yhteiskuntaan. Toiset taas halusivat kiristää turvapaikkajärjestelmää. Jotkut kaipasivat rajojen avaamista, toiset entistä tiukempaa rajavalvontaa. Osa halusi helpottaa pakolaisten tuloa Pohjolaan, kun taas joidenkin mielestä apu tulisi kanavoida lähialueille.

Pohjoismaiden suurin pakolaisten vastaanottaja on Ruotsi, jota jotkut pitivät malliesimerkkinä muille. Täysin vastakkaista kantaa edustivat ne, joiden mukaan Ruotsin tie on uhka koko pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle. Toisille pakolaiset ovat menoerä, kun taas toisille nämä ihmiset ovat voimavara, josta voi olla hyötyä yhteiskunnillemme.

KATSO POHJOISMAIDEN NEUVOSTON POLIITIKKOJEN PAKOLAISKESKUSTELU

Voidaanko tällä alalla ylipäätään ajatella yhteispohjoismaisen politiikan kehittämistä, kun eri Pohjoismaiden ja poliittisten ryhmittymien välillä on niin suuri kuilu?

Katso koko keskustelu täällä: Istunnon oheistapahtuma pakolaiskriisistä