Pohjoismaiden tuki elintärkeää Valko-Venäjälle

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa Islanti oli pyytänyt Svjatlana Tsihanouskajan vieraspuhujaksi neuvoston istuntoon, jonka teemana on ”Rauha ja turvallisuus arktisella alueella”. Puheessaan Tsihanouskaja kiitti Pohjoismaita niiden tuesta.

– Synkkinä hetkinä seisoitte aina rinnallamme. Te ette vain puhuneet solidaarisuudesta, vaan osoititte sitä. Te uskoitte valkovenäläisiin jo kauan ennen kuin maailman huomio heräsi. Nyt tarvitsemme pohjoismaista tukea enemmän kuin koskaan. Tarvitsemme vahvaa ääntänne, energiaanne, myötätuntoanne ja solidaarisuuttanne viedäksemme loppuun sen, minkä aloitimme vuonna 2020.

Pohjoismaiden neuvoston presidentti Bryndís Haraldsdóttir on hyvin tietoinen siitä, että omia arvoja on suojeltava horjumatta. Valko-Venäjän opposition tukeminen on tämän kannan mukaista.

– Meidän ei pidä olla naiiveja, kun on kyse arktisen alueen ja Pohjoismaiden turvallisuudesta. Meidän on torjuttava hyökkäyksiä, jotka kohdistuvat pohjoismaisten yhteiskuntien kulmakivinä oleviin arvoihin: demokratiaan, ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon ja hyvinvointiin. Meidän on muistutettava itseämme siitä, että Ukrainan ja jossain määrin myös Valko-Venäjän tapahtumat ovat hyökkäyksiä näitä perusarvoja vastaan. On tärkeää kuunnella niitä, jotka torjuvat näitä hyökkäyksiä, ja demokratiaa horjuttavien voimien vastustaminen onnistuu vain pitämällä yhtä, Bryndís Haraldsdóttir sanoo.

Svjatlana Tsihanouskaja korosti, että valkovenäläiset eivät ole luovuttaneet. Sodan ja sorron vuoksi vastarinta on siirtynyt maan alle, mutta Valko-Venäjän kansa ei ole muuttanut mieltään. He muodostavat yhteisöjä ja levittävät luotettavia uutisia. Tsihanouskajan mukaan jopa hallinnon virkamiehet vuotavat tärkeitä tietoja julkisuuteen. Hän itse johtaa nyt pakolaishallitusta.

– Toisin kuin vallanpitäjät, me toimimme demokraattisesti ja avoimesti. Palvelemme valkovenäläisiä, sekä maan sisällä että maanpaossa olevia. Olemme aikeissa ryhtyä myöntämään jopa omia passeja ja pyydämme Pohjoismaita tukemaan tätä aloitetta, Tsihanouskaja toteaa.

Pohjoismaiden neuvoston jäsenet osoittivat Svjatlana Tsihanouskajalle suosiota seisaaltaan, kun hän pyysi Pohjoismaita ottamaan valkovenäläiset nuoret, tiedotusvälineet ja ihmisoikeusryhmät mukaan pohjoismaisiin aloitteisiin. Hän varoitti myös sotaväsymyksestä ja korosti, että Valko-Venäjän demokratialiikkeen tukeminen ei ole hyväntekeväisyyttä vaan investointi. Vapaa Valko-Venäjä tuo turvallisuutta, vakautta ja rauhaa koko Euroopan mantereelle. 

– Voittaaksemme tarvitsemme strategista kärsivällisyyttä. Vielä sitäkin enemmän tarvitsemme strategista johdonmukaisuutta. Meidän on oltava lujia ja periaatteellisia. Jos peräännymme ja tingimme arvoistamme ja tavoitteistamme pikavoittojen toivossa, häviäjänä on demokratia, Svjatlana sanoo.

Svjatlana Tsihanouskaja on todennut nousseensa Valko-Venäjän oppositiojohtajaksi ja aktivistiksi sattuman kaupalla. Hänestä tuli keskeinen hahmo, kun Valko-Venäjällä järjestettiin kiistellyt presidentinvaalit elokuussa 2020. Tsihanouskaja asettui presidenttiehdokkaaksi sen jälkeen, kun viranomaiset olivat pidättäneet hänen aviomiehensä, suositun bloggaajan ja presidenttiehdokkaan Sjarhei Tsihanouskin tämän kritisoitua presidentti Aljaksandr Lukašenkaa.

Vaaleja leimasi laaja vilppi ja manipulointi. Kun Lukašenka julistautui voittajaksi, Tsihanouskajasta tuli oppositiolle symbolinen hahmo sekä demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden puolestapuhuja.

Svjatlana Tsihanouskaja joutui lähtemään Valko-Venäjältä itseensä ja perheeseensä kohdistuneiden uhkausten vuoksi, ja sittemmin hän on elänyt maanpaossa pääasiassa Liettuassa. Maanpaosta käsin hän jatkaa työtään demokratialiikkeen hyväksi ja pyrkii saamaan kansainvälistä tukea Lukašenkan hallinnon vastaisille pakotteille. Tsihanouskaja on myös saanut tukea useilta eurooppalaisilta johtajilta ja järjestöiltä, ja hänet on palkittu useilla palkinnoilla vapauden ja demokratian edistämisestä.