Pohjoismainen rauhanvälitys perustuu tasa-arvoon

02.11.17 | Uutinen
Martti Ahtisaari
Valokuvaaja
Magnus Fröderberg/Norden.org
Onnistuneen rauhanvälityksen perustana on usko oikeudenmukaisiin ja tasa-arvoisiin yhteiskuntiin. Näin totesi Nobelin rauhanpalkinnolla aiemmin palkittu presidentti Martti Ahtisaari, kun hän puhui Pohjoismaiden neuvoston jäsenille tänään. Hän sanoi myös näkevänsä Naton rauhanjärjestönä.

– Kun analysoimme maailman tilaa vuonna 2017, kriiseillä näyttää lähes aina olevan yhteinen nimittäjä: kokemus epätasa-arvosta, presidentti Ahtisaari sanoi ja jatkoi:

– Rauhanvälityksessä on kyse paljosta muustakin kuin vain vallanjaosta. Siinä on kyse politiikasta, psykologiasta, tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta, sovinnosta ja yhteiskunnista, jotka toimivat hyvin kaikilla tasoilla. Kaikessa tässä me Pohjoismaat olemme onnistuneet hyvin.

Vahvistakaa pohjoismaista rauhanvälitystä

Presidentti oli kutsuttu Pohjoismaiden neuvoston Helsingin-istuntoon, koska neuvoston käsiteltävänä oli ehdotus pohjoismaisen rauhanvälityksen vahvistamisesta.

Keskiryhmän tekemän ehdotuksen mukaan Pohjoismaiden tulisi muun muassa teettää uusi Stoltenberg II -selvitys, jossa keskitytään Pohjoismaiden mahdollisuuksiin rakentaa rauhaa maailman konfliktialueilla.

Lisäksi ehdotetaan rauhanneuvotteluihin keskittyvän yhteisen korkea-asteen tutkinnon luomista ja rauhanvälitysarkiston perustamista johonkin Pohjoismaahan.

Asiakirjoja toisesta maailmansodasta lähtien

Arkistoon tulisi koota kaikki rauhanneuvotteluihin liittyvä aineisto aina toisesta maailmansodasta lähtien.

– Olen tyytyväinen, jos saavutatte kaiken tämän, Martti Ahtisaari kommentoi ja kehotti pohjoismaisia parlamentaarikkoja puolustamaan ja markkinoimaan pohjoismaisia arvoja päivittäin.

– Itse en usko, että olisin saanut rauhanvälityksen saralla näin paljon aikaan ilman pohjoismaisia juuria ja arvoja, hän sanoi ja totesi olevansa ”hyvin ylpeä pohjoismaisen mallin tuote”.

Alustusta seuranneessa keskustelussa Martti Ahtisaari totesi, että Suomen tulee olla jäsenenä kaikissa läntisissä demokraattisissa järjestöissä, ja mainitsi Naton. 

”Tarvitsemme sekä pommeja että kirjaimia”

Konservatiivisen ryhmän Hans Wallmark piti lausuntoa tervetulleena:

– Diplomatian ja sotilaallisen kyvyn välillä ei ole minkäänlaista ristiriitaa. Tarvitsemme niin pommeja ja kranaatteja kuin lukuja ja kirjaimiakin – sekä diplomatiaa että muskeleita, Wallmark sanoi.

Pohjoismaiden vihreän vasemmiston Christian Juhl totesi puheenvuorossaan toivovansa, että ennaltaehkäisevän ja sotilaallisen toiminnan välillä olisi jatkossa nykyistä parempi symmetria.

– Haluan korostaa tässä hankkeessa juuri sitä, että pyrkisimme käyttämään hieman nykyistä vähemmän taloudellista ja teknistä kapasiteettia sotilaalliseen puoleen ja vähän enemmän rauhanrakennukseen, hän sanoi.

 Pian tämän jälkeen istunto äänesti jäsenehdotuksen puolesta. 

 Keskustelussa mainittu Stoltenbergin raportti löytyy täältä: 

 

Ota yhteyttä