Pohjoismainen suunnanmuutos – yhteistyö vihertyy entisestään

04.02.20 | Uutinen
MR-Sam
Valokuvaaja
Mary Gestrin
On helppo sanoa, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Paljon vaikeampaa on sen sijaan ryhtyä sanoista tekoihin. Pohjoismaiden pääministerit päättivät viime vuonna pohjoismaisen yhteistyön uudesta visiosta, ja kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamista on valmisteltu siitä lähtien. Nyt jatkotoimet on määritelty, ja luvassa on suuria muutoksia.

Pohjoismaisen yhteistyön uudessa visiossa on kolme painopistealuetta: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Niiden on tarkoitus toimia punaisena lankana kaikessa työssä, joten ne vaikuttavat myös toiminnan budjettiin.

Tulevien vuosien tavoitteet vahvistettiin pohjoismaisten yhteistyöministerien kokouksessa Kööpenhaminassa 4. helmikuuta. Ministerit haluavat yhteistyön keskittyvän jatkossa aiempaa huomattavasti enemmän vihreisiin arvoihin. Käytännön tavoitteista voidaan mainita hiilineutraaliutta edistävä tutkimus, kierto- ja biotalouden edistäminen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävä työ.

Pohjoismaalaiset mukana valmistelussa

– Päätös osoittaa, että uusi visio ei ole vain sanahelinää, vaan se todella tulee muuttamaan yhteistyön suuntaa, sanoo Tanskan pohjoismainen yhteistyöministeri Mogens Jensen.

Hän painottaa, että valmistelussa on kuultu kaikkia maita ja politiikanaloja sekä luonnollisesti myös Pohjoismaiden neuvostoa.

– Tällä kertaa olemme lisäksi ottaneet kansalaisyhteiskunnan edustajia mukaan prosessiin, Mogens Jensen toteaa.

– Alueen asukkaiden ja varsinkin nuorten tulisi voida kokea, että pohjoismainen yhteistyö tuottaa tarkoituksenmukaisia ja hyödyllisiä tuloksia, hän sanoo. Järjestimme syksyllä Pohjoismaiden pääkaupungeissa keskusteluja, joissa keräsimme kaikkia yhteiskunnan aloja edustaneilta pohjoismaalaisilta näkemyksiä ja odotuksia. Keskustelujen tulokset näkyvät nyt tavoitteistamme.

Päätös osoittaa, että uusi visio ei ole vain sanahelinää, vaan se todella tulee muuttamaan yhteistyön suuntaa.

Mogens Jensen, Tanskan pohjoismainen yhteistyöministeri

Ministerit päättivät 12 tavoitteesta, joiden on määrä ohjata yhteistyötä vuoteen 2024 saakka. Vihreään talouteen siirtymisen lisäksi he korostavat uuden tekniikan tuomia kehitysmahdollisuuksia.

Kilpailukykyä on tuettava panostamalla digitalisaatioon, tutkimukseen ja innovointiin. Työmarkkinoita on kehitettävä, jotta uuden tekniikan ja biotalouden tuomat mahdollisuudet saataisiin hyödynnettyä mahdollisimman hyvin.

– Samalla on tärkeää muistaa, että yhteistyön perusta on kulttuurissa ja yhteisissä arvoissa, Mogens Jensen toteaa. Koulutus, tasa-arvo ja hyvinvointi ovat pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakiviä, ja ne ovat luonnollisesti yhteistyön ytimessä myös jatkossa, hän sanoo.

Painopisteet näkyvät budjetista

Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki on tyytyväinen ministerien selkeisiin strategisiin linjauksiin.

– Pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen tuntuu mielekkäältä ja tärkeältä, kun käsillä on näin selkeä visio, hän sanoo.

Visio ja strategiset suuntaviivat näkyvät Pohjoismaiden ministerineuvoston työssä jo tänä vuonna, mutta ensi vuodesta lähtien ne vaikuttavat myös yhteistyöbudjettiin.

– Luvassa on vihreä suunnanmuutos, Mogens Jensen sanoo. Kulttuuri ja koulutus ovat jatkossakin pohjoismaisen yhteistyön ydinalueita, mutta ympäristö- ja vastuullisuustyöhön tarvitaan lisäresursseja toivottujen tulosten saavuttamiseksi.

Lopullinen päätös vuoden 2021 budjetista tehdään Pohjoismaiden neuvoston istunnossa lokakuussa.

Pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen tuntuu mielekkäältä ja tärkeältä, kun käsillä on näin selkeä visio.

Paula Lehtomäki

Visio 2030

Vision kaksitoista tavoitetta löytyvät täältä:

Vihreä Pohjola

Haluamme yhdessä edistää yhteiskuntiemme siirtymistä vihreään talouteen sekä hiilineutraaliutta ja kestävää kierto- ja biotaloutta.

​Pohjoismaiden ministerineuvoston fokusalueet vuosina 2021–2024:

  • 1. Vahvistaa sellaisten ratkaisujen tutkimusta, kehittämistä ja edistämistä, jotka tukevat hiilineutraaliutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista liikenteen, rakentamisen, elintarvikkeiden ja energian alueilla.
  • 2. Edistää biologisen monimuotoisuuden säilymistä ja Pohjolan luonto- ja merialueiden kestävää käyttöä.
  • 3. Edistää Pohjolan kierto- ja biotaloutta, kestävää ja kilpailukykyistä tuotantoa sekä kestäviä elintarvikejärjestelmiä. Toimia resurssitehokkaasti ja estää myrkyllisten aineiden pääsy luonnon kiertokulkuun.
  • 4. Helpottaa pohjoismaisten kuluttajien mahdollisuuksia valita houkuttelevia ympäristö- ja ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja panostamalla yhteistyössä kestävään kulutukseen.
  • 5. Edistää kansainvälisen ympäristö- ja ilmastoyhteistyön myönteistä kehitystä, mm. tuomalla esiin pohjoismaisia vihreitä ratkaisuja muualla maailmassa.

Kilpailukykyinen Pohjola

Haluamme yhdessä edistää Pohjolan vihreää kasvua, joka perustuu tietoon, innovointiin, liikkuvuuteen ja digitaaliseen integraatioon.

​Pohjoismaiden ministerineuvoston fokusalueet vuosina 2021–2024:

  • 6. Tukea tietoa ja innovointia ja parantaa kaikkien pohjoismaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää täysin vihreän talouden sekä teknologisen ja digitaalisen muutoksen ja kasvavan biotalouden tarjoamaa kehityspotentiaalia.
  • 7. Kehittää osaamista ja hyvin toimivia työmarkkinoita, jotka vastaavat vihreän talouden ja digitaalisen kehityksen asettamiin vaatimuksiin, sekä tukea vapaata liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä.
  • 8. Lähentää Pohjoismaita entisestään hyödyntämällä digitalisaatiota ja koulutusta.

Sosiaalisesti kestävä Pohjola

Haluamme yhdessä edistää osallisuutta, tasa-arvoa ja yhtenäisyyttä alueella, jossa on yhteiset arvot ja jossa vahvistetaan kulttuurivaihtoa ja hyvinvointia.

​Pohjoismaiden ministerineuvoston fokusalueet vuosina 2021–2024:

  • 9. Edistää hyvää, tasa-arvoista ja turvallista terveyttä ja hyvinvointia Pohjolassa.
  • 10. Pyrkiä osallistamaan kaikki Pohjoismaiden kansalaiset vihreään talouteen ja digitaaliseen kehitykseen, hyödyntää niiden sisältämä potentiaali ja ehkäistä yhteiskunnan eriarvoisuuden lisääntymistä muutoksen seurauksena.
  • 11. Antaa Pohjoismaiden kansalaisyhteiskunnalle, erityisesti lapsille ja nuorille, vahvempi ääni ja osallisuus pohjoismaisessa yhteistyössä, ja lisätä heidän tietojaan naapurimaiden kielistä ja kulttuureista.
  • 12. Säilyttää Pohjolassa vallitseva luottamus ja yhteenkuuluvuus, yhteiset arvot ja pohjoismainen yhtenäisyys, ja pitää sen keskiössä kulttuuri, demokratia, tasa-arvo, osallistaminen, syrjimättömyys ja sananvapaus.