Ratkaisu Pohjoismaiden rajatarkastuksiin löydettävä EU-tasolla

19.04.16 | Uutinen
Henrik Dam Kristensen
Photographer
Morten Brakestad
Ratkaisuja on haettava sekä EU-tasolta että pohjoismaista yhteistyötä tiivistämällä, jotta pakolaiskysymys saadaan ratkaistua ja Pohjoismaiden väliset rajatarkastukset lopetettua. Tämä näkökulma tuli vahvasti esille rajatarkastuksista käydystä ajankohtaiskeskustelussa, joka järjestettiin osana Pohjoismaiden neuvoston teemaistuntoa Oslossa.

Konservatiivisen ryhmän Michael Tetzschner oli yksi EU:n roolin ja toimivan Schengen-yhteistyön puolestapuhujista ratkaisuna pakolaiskriisin. Pohjoismaiden rajaongelmat saadaan ratkaistua vasta sitten, kun EU:n ulkorajat ovat hallinnassa, hän totesi.

– Jos Schengen-yhteistyötä ei tehosteta, Pohjoismailla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa kansallisen tason rajatarkastuksia niin kauan kuin pakolaisvirtojen paine jatkuu, Tetzschner totesi toivoen kuitenkin, että Pohjoismaiden väliset rajatarkastukset jäävät väliaikaisiksi.

Keskustelun jälkeen Tetzschneriltä kysyttiin, eikö hän toisin sanoen ole jättämässä EU:n hoidettavaksi joitain pohjoismaiseen yhteistyöhön kuuluvia osa-alueita.

– Kyllä, niinkin sen voisi ilmaista. Pohjoismaiden passivapautta ei voida ylläpitää, jos Schengen-järjestelmä ei toimi ja Dublinin sopimus romutetaan.

Lisää pohjoismaista yhteistyötä

Useampi keskusteluun osallistunut puhuja ilmaisi myös selkeän toiveen vahvemmasta pohjoismaisesta yhteistyöstä rajatarkastusten lopettamiseksi.

– Jos EU:n ulkorajat eivät ole hallinnassa ja EU:n pakolaisten uudelleensijoitusjärjestelmä ei toimi, meidän on Pohjoismaiden välillä käsiteltävä tilannetta. Ministereiden pitäisi käydä vuoropuhelua ja etsiä ratkaisuja, sosiaalidemokraattien Phia Andersson sanoi.

– Jos Schengen-yhteistyötä ei tehosteta, Pohjoismailla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa kansallisen tason rajatarkastuksia, niin kauan kuin pakolaisvirtojen paine jatkuu.

 

Keskustelun alustuspuheenvuoron piti Suomen ministeri Anne Berner, joka toimii pohjoismaisten yhteistyöministerien puheenjohtajana. Berner kertoi Pohjoismaiden neuvoston jäsenille ennen teemaistuntoa pidetystä yhteistyöministerien kokouksesta, jossa päätettiin muun muassa korottaa kotouttamiseen varattavia määrärahoja sekä tehostaa työtä rajatarkastusten seurausten helpottamiseksi. Tavoitteena on vapaa liikkuvuus Pohjoismaiden välillä.

”Poikkeuksellinen tilanne”

Keskiryhmän Carl Haglund oli tyytyväinen yhteistyöministerien lupaukseen.

– Hienoa, että ministerineuvosto katsoo tämän olevan väliaikainen ratkaisu ja on valmis heti tarttumaan toimiin, jotka pitkällä tähtäimellä edesauttavat tilanteesta selviytymistä.

Vapaa Pohjola -puolueryhmän edustaja Juho Eerola ehdotti, että Pohjoismaiden neuvosto asettaisi työryhmän, jonka tehtävänä olisi ehdottaa pohjoismaisen maahanmuuttopolitiikan ratkaisuja.

– Ryhmään kuuluisi jäseniä kaikista puolueryhmistä, mutta myös puolueryhmiin kuulumattomia jäseniä, Eerola totesi.

Keskustelun jälkeen järjestetyssä lehdistötilaisuudessa Pohjoismaiden neuvoston presidentti Henrik Dam Kristensen totesi, että Pohjoismaiden tilanne on poikkeuksellinen ja että poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia ratkaisuja.

– Sen vuoksi kunnioitan toimia, joihin on ryhdytty, mutta pohjoismaisena poliitikkona toivon todella, että tämä on väliaikaista.

Netti-tv

Michael Tetzschner puhuu EU:n roolista sekä toimivan Schengen-yhteistyön tärkeydestä pakolaiskriisissä: