Suomen vienti toipuu verkkaisesti kriisistä

Mail Facebook Linkedin Twitter Sign up to newsletter

Suomen tavaraviennin arvo supistui 13 % vuosien 2008–2012 aikana 66 miljardista eurosta 57 miljardiin euroon. Viennin kutistuminen on tuntuvampaa Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa, joiden vientiluvut ylittivät vuoden 2008 tason jo vuonna 2012. Näin todetaan Pohjoismaiden vientisaavutuksia käsittelevässä Pohjoismaiden ministerineuvoston uudessa raportissa.

Suomen vienti on supistunut kahdeksalla maan kymmenestä tärkeimmästä markkina-alueesta. Poikkeuksia ovat vienti Kiinaan, jossa kasvua oli 647 miljoonaa euroa, ja vienti Hollantiin, joka kasvoi 185 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 tavaraviennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 29,2 prosenttia verrattuna 35,3 prosenttiin vuonna 2008.

Suomen suurin vientimarkkina-alue on Ruotsi. Suomalaiset yritykset veivät tavaroita naapurimaahan 6,2 miljardin euron arvosta vuonna 2012, mikä vastaa 10,9 prosenttia koko tavaraviennistä. Vienti Venäjälle laski vastaavana jaksona 25 prosenttia 7,6 miljardista eurosta 5,7 miljardiin euroon, ja vienti Saksaan kutistui niin ikään 20 prosenttia.

BRIC-markkinoilla on suuri merkitys Suomen viennille ennen kaikkea Venäjän-kaupan takia. Suomen viennistä 17 prosenttia kohdistuu näille markkinoille, mikä on huomattavasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta edelleen 11 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2008. Suomen vienti Next-11-maihin kasvoi 9 prosenttia kauden aikana.

Suomi vei paperituotteita 7 miljardin euron arvosta vuonna 2012, mikä vastaa 11,9 prosenttia koko viennin arvosta. Muita tärkeitä vientituotteita ovat öljytuotteet, joiden vienti oli 6,3 miljardia euroa vuonna 2012, ja teollisuuskoneet, joiden vienti oli vastaavasti 4,1 miljardia euroa.

Vaikka isot yritykset hallitsevat edelleen Suomen vientiä, pienet ja keskisuuret yritykset suoriutuivat kauden aikana paremmin sekä yleisesti että kasvumarkkinoilla kuten Intiassa ja Brasiliassa. Myös Saksassa ja Yhdysvalloissa pk-yritykset menestyvät paremmin, kun taas Venäjällä tilanne on päinvastainen.

Pohjoismailla heikompi asema vientimarkkinoilla

Raportissa todetaan myös, että Pohjoismaiden asema vientimarkkinoilla on heikentynyt kauden aikana. Pohjoismaiden kokonaisviennin arvo oli vuonna 2012 noin 402 miljardia euroa, mutta luku olisi ollut 31 miljardia korkeampi, jos maat olisivat säilyttäneet markkinaosuutensa.

- On myönnettävä, että vaikka Pohjoismaat kaiken kaikkiaan ovat selvinneet talouskriisistä paremmin kuin useimmat muut maat, olemme viennin suhteen paineen alla. Pohjoismaiden ministerineuvosto on viime vuosina keskittynyt vihreään kasvuun sekä pyrkinyt yhteistyöhön globalisaation aiheuttamien haasteiden ratkomiseksi. Toivomme, että nämä panostukset edesauttavat osaltaan myös Pohjoismaiden viennin kasvua tästä eteenpäin, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten toteaa.

Pohjoismaiden osuus EU:n kokonaistavaraviennistä pieneni 0,6 prosenttia. EU-27-maiden vientiin verrattuna Pohjoismaiden vienti BRIC-maihin laski 2 prosenttia ja vienti Yhdysvaltoihin 0,6 prosenttia. Pohjoismaiden vienti Next-11-markkinoille on sen sijaan vauhdittunut lähinnä siitä syystä, että raakaöljyn vienti Norjasta Etelä-Koreaan on kasvanut.

Pohjoismaiden tärkeimpiä vientituotteita ovat öljytuotteet 18,8 prosentin osuudella kokonaisviennistä sekä kala, jonka osuus on 3,3 prosenttia. Muut elintarvikkeet, paperituotteet, turkis- ja nahkatuotteet sekä lääke- ja farmasiateollisuuden tuotteet ovat myös vahvasti esillä.

Pohjoismaisesta vientiteollisuudesta on kaiken kaikkiaan hävinnyt 157 000 työpaikkaa vuosina 2008–2012.

Perusteellinen analyysi viennin kehittymisestä

Nordic Exports of Goods and Exporting Enterprises on Pohjoismaiden viennin kehittymistä analysoiva raportti, jonka Pohjoismaiden kansalliset tilastolaitokset ovat laatineet Pohjoismaiden ministerineuvostolle. Raportti esitellään Nordic Growth through Export -konferenssissa, jonka Nordic Innovation järjestää Kööpenhaminassa 3. huhtikuuta 2014.

Raportista käy selville, mitkä ovat Pohjoismaiden viennin kannalta tärkeimmät tuoteryhmät ja kuinka maat menestyvät tärkeimmillä vientimarkkinoilla kuten EU:ssa ja Yhdysvalloissa, BRIC-maissa (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) sekä uusilla kasvumarkkinoilla eli Next-11-maissa (Bangladesh, Egypti, Indonesia, Iran, Etelä-Korea, Meksiko, Nigeria, Filippiinit, Pakistan, Turkki ja Vietnam).