Tulevaisuus syntyy osaamisesta

Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusministerineuvosto esitteli uudistetun yhteistyöohjelmansa Pohjoismaiden neuvostolle 30. lokakuuta 2019. Vuosiksi 2019–2023 laaditun ohjelman tavoitteena on, että Pohjola on myös tulevaisuudessa johtava osaamis- ja hyvinvointialue. 

Pääministerien 2030-vision mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Koulutus- ja tutkimusyhteistyön on määrä edistää vision ja siten myös kansainvälisten kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista.

Yhteiskunta muuttuu niin nopeasti, että koulutus ja tutkimus ovat myönteisen kehityksen perusedellytyksiä. Uudesta yhteistyöohjelmasta löytyykin monia Pohjolan tulevaisuuden avainkäsitteitä: osaaminen, innovointi, demokraattinen kansalaisuus, luottamus, avoimuus, tasa-arvo, monimuotoisuus, osallistavat arvoyhteisöt ja hyvinvointi.

Yhteistyön lähtökohtana on jatkuva ja joustava oppiminen, joka kattaa koko elämänkaaren taaperoista ikäihmisiin. Ohjelmassa keskitytään muun muassa perusosaamiseen, korkeakoulutukseen, aikuisten oppimiseen ja läpi elämän jatkuvaan oppimiseen. Yhteistyön avainhenkilöitä ovat lastentarhanopettajat, opettajat ja muut kouluttajat, koska he valmistavat kansalaisia tulevaisuuden yhteiskunnan edellytyksiin. 

– Opettajilla on yhteiskunnan tärkein tehtävä. He luovat tulevaisuutta joka päivä, sanoo Islannin koulutus-, tiede- ja kulttuuriministeri Lilja Dögg Alfreðsdóttir.

Pohjoismaisessa yhteistyössä käytetään paljon voimavaroja liikkuvuuden edistämiseen. Liikkuvuus tukee keskinäistä kokemustenvaihtoa ja oppimista sekä kieli- ja kulttuuriosaamista. Niistä syntyy yhdessä kokemus pohjoismaisesta yhteenkuuluvuudesta.

Koulutus- ja tutkimusministerit vastaavat yhdessä kulttuurisektorin kanssa kieliyhteistyöstä, ja ministerineuvosto aikoo tunnistaa tulevalla kaudella kieliyhteistyöhön liittyvät yhteispohjoismaiset edut.

Tutkimusyhteistyön on määrä tuottaa kansainvälisesti laadukasta tutkimustietoa. Sitä myös tarvitaan, jotta saisimme ratkaistua edessä olevat yhteiskunnalliset haasteet.

Pohjoismailla on tutkimusohjelmia, joiden aiheet vaihtelevat ilmastosta ja ympäristöstä terveyteen ja hyvinvointiin, yhteiskuntaturvallisuuteen, tasa-arvoon, kestävään kaupunkikehitykseen, digitalisaatioon ja koulutuksen tulevaisuuteen.

– Tutkimusohjelmien tulisi tukea 2030-visiotamme, jonka mukaan Pohjola on vihreä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä alue. Meidän on jatkettava yhteistyön kovien tavoitteiden edistämistä, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki.