Pohjoismaisille nuorille lisää vaikutusmahdollisuuksia – uusi raportti näyttää tietä

Juuri julkaistu selonteko Pohjoismaiden ministerineuvoston lapsi- ja nuorisotyöstä 2024–2025 osoittaa, että nuorten osallisuutta on vahvistettu monilla tasoilla. Pohjoismaiden ministerineuvosto tekee lapsi- ja nuorisoyhteistyötä monialaisesti eri sektoreilla ja erityisesti pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean (NORDBUK) kautta. Komitea koostuu kahdeksan Pohjoismaan nuorisoedustajista sekä opetusministeriöiden nimittämistä viranomaisedustajista.

Pohjoismaiset yhteistyöministerit ovat lisänneet lapsi- ja nuorisoyhteistyön vuotuisia määrärahoja 10 miljoonasta Tanskan kruunusta (2024) yhteensä 13 miljoonaan kruunuun (2025–2027).

– Lapset ja nuoret eivät ole vain osa tulevaisuutta, vaan tärkeä osa aikamme pohjoismaista yhteiskuntaa. Pohjoismaiden ministerineuvoston lapsi- ja nuorisoselonteko osoittaa, että lapset ja nuoret ovat edelleen priorisoitu kohderyhmä, joka otetaan huomioon monialaisesti sekä kiinteänä osana pohjoismaista politiikkaa, sanoo Suomen opetusministeri ja pohjoismaisen yhteistyön ministeri Anders Adlercreutz.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on antanut NORDBUKin kautta nuorille mahdollisuuden toteuttaa hankkeita, laatia poliittisia suosituksia ja osallistua demokraattisiin prosesseihin. Näistä voidaan mainita Ungetinget-seminaari, Nordic Baltic Youth Summit -nuorisohuippukokous sekä Norden 0–30 -tukiohjelma. 

Ungetinget kokosi sata pohjoismaista nuorta Tanskassa pidettyyn seminaariin, jossa osallistujille tarjottiin välineitä aktiiviseen demokratiaan osallistumiseen. Liettuassa järjestettyyn Nordic Baltic Youth Summitiin osallistui vuonna 2024 yli 250 nuorta, ja seuraava tapahtuma on luvassa Suomessa marraskuussa 2025. Monet nuorten tekemistä suosituksista on jo sisällytetty Pohjoismaiden ministerineuvoston työhön.  Norden 0–30 -tukiohjelma jakoi varoja nuorten kansalaisvaikuttamisen vahvistamiseen.

Vuoden aikana toteutettiin tai käynnistettiin myös useita muita pohjoismaisia yhteistyöhankkeita, joissa keskityttiin mielenterveyteen, ilmastoon, tasa-arvoon ja varautumiseen.

Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2025 puheenjohtajamaa Suomi on priorisoinut nuorten vaaleja keinona, jolla voidaan vahvistaa demokratiakäsitystä. Nuorten vaaleissa 13–18-vuotiaat oppilaat voivat osallistua simuloituihin vaaleihin jokaisten valtakunnallisten vaalien yhteydessä. Tarkoituksena on tutustuttaa nuoria vaalien toimittamiseen ja tärkeimpiin poliittisiin kysymyksiin. Näin he saavat käytännön kokemusta vaikuttamisesta.

Selonteko osoittaa, että lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulma on jalkautunut hyvin Pohjoismaiden ministerineuvoston työhön. Suurin osa sektoreista on sisällyttänyt näkökulman ohjausasiakirjoihinsa, yhteistyöohjelmiinsa ja hankkeisiinsa. Selonteko viittaa myös yhteistyön tuleviin kehitystarpeisiin. Erityisesti tulisi varmistaa se, että nuoret saavat palautetta omien toimiensa vaikutuksesta tehtyihin päätöksiin.