Ukrainan tukeminen vahvasti esillä Pohjoismaiden neuvoston helmikuun kokouksissa

24.02.26 | Uutinen
Valokuvaaja
Eric Gross

Pohjoismaiden neuvosto kokoontui Tanskan Roskildessa 23.–24. helmikuuta. Kuvassa on Roskilden katedraali, jossa neuvosto vieraili kokousten yhteydessä.

Pohjoismaiden neuvosto piti vuoden ensimmäiset kokouksensa Tanskan Roskildessa, ja samalla vietettiin Venäjän Ukrainassa aloittaman täysimittaisen sodan neljättä vuosipäivää. Pohjoismaiden neuvosto ilmaisi päivän johdosta Ukrainalle tukensa julkilausumassa, ja kokouksessa vieraili Ukrainan Tanskan-apulaislähettiläs Valeri Kravtšenko.

Valeri Kravtšenko kertoi illalliskokouksessa sodan runteleman maan tilanteesta ja kiitti Pohjoismaita jatkuvasta tuesta.

Kaikkiaan 12 vuotta sotaa ja neljä vuotta täysimittaista hyökkäyssotaa ovat antaneet meille kriisinkestävyydestä kokemusta, jollaista yhdelläkään liittolaisellamme ei ole. Euroopalla on käyttöä saamillemme opeille. Olemme myös valmiit jakamaan kokemuksiamme, sillä tämä ei ole yksin Ukrainan sota.

Valeri Kravtšenko, Ukrainan Tanskan-apulaislähettiläs

Pohjoismaiden neuvoston Tanskan valtuuskunnan puheenjohtaja Lars-Christian Brask vahvisti Pohjoismaiden tuen jatkuvan:

”Pohjoismaiden neuvosto toistaa tuomitsevansa jyrkästi Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Tuemme vankkumatta Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja kansan oikeutta päättää omasta tulevaisuudestaan. Pohjoismaiden neuvosto on lähes 75 vuoden ajan puolustanut demokratiaa, kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia ja rauhaa. Ilmaisemme vahvan tukemme ponnisteluille, joilla pyritään varmistamaan oikeudenmukainen ja kestävä rauha Ukrainassa.”

Lue Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston julkilausuma: Neljä vuotta sotaa – Pohjoismaiden tuki Ukrainalle jatkuu vahvana.

Turvallisuus, ilmasto ja hyvinvointi päiväjärjestyksessä

Helmikuun kokoukset käynnistivät myös Pohjoismaiden neuvoston poliittisen työvuoden. Puheenjohtajisto ja neljä valiokuntaa keskustelivat useista ajankohtaisista kysymyksistä, jotka ovat tärkeitä pohjoismaisten parlamentaarikkojen tulevassa yhteistyössä.

  • Puheenjohtajiston esityslistalla olivat turvallisuus ja varautuminen, jotka ovat Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuusohjelman keskeisiä painopisteitä. Puheenjohtajisto keskusteli niin ikään Helsingin sopimuksen päivittämistä koskevasta raportista sen laatijan kanssa sekä pohti kansainvälisiä kysymyksiä, kuten Grönlannin tilannetta ja Ukraina-tuen jatkamisesta.
     
  • Kestävä Pohjola -valiokunta keskittyi siihen, miten ilmastoa ankarasti kuormittavalla rakennusalalla saataisiin toteutettua kestävyyssiirtymä. Valiokunta keskusteli lisäksi keinoista, joilla pohjoismaisia kuluttajia voitaisiin suojella nykyistä paremmin viherpesulta. Keskustelua pohjusti pohjoismaisen Joutsenmerkin taustaorganisaation alustus.
     
  • Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta keskusteli ehdotuksesta, joka koski lähisuhdeväkivallan torjumiseksi tehtävän yhteistyön vahvistamista. Aihe on esillä myös maaliskuussa, kun Pohjoismaiden neuvosto osallistuu YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan istuntoon (CSW70).
     
  • Konsulttiyritys KPMG vieraili Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunnassa esitelläkseen huhtikuun teemaistunnossa julkistettavaa eläkeraporttia. Valiokunnan muita aiheita olivat pohjoismainen verosopimus ja ehdotus rajat ylittävistä tilisiirroista ja maksuratkaisuista.
     
  • Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan kokouksessa vierailivat puolestaan Tanskan kulttuuriministeri Jakob Engel-Schmidt, joka keskusteli pohjoismaisesta kulttuuriyhteistyöstä, sekä Färsaarten Pohjolan-talon johtaja Gunn Hernes, joka kertoi laitoksen taloudellisesta tilanteesta. Samalla valiokunta teki ehdotuksen luonnon virkistyskäyttöön liittyvän yhteistyön vahvistamisesta ja virallistamisesta. Sen painopiste on varsinkin lapsissa ja nuorissa.

Roskildessa käsitellyt ehdotukset siirtyvät nyt käsiteltäväksi Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnossa Oslossa 16.–17. huhtikuuta tai Helsingin-istunnossa viikolla 44.

Ota yhteyttä