Valiokunta: budjettiehdotus vaarantaa pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön

Kulttuuri- ja koulutusalan budjettiehdotus on tulosta uudelleenkohdennuksista, joista pohjoismaiset yhteistyöministerit ovat päättäneet yhteistyön uuden vision toteuttamiseksi. Vision mukaan Pohjolasta maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.  Valiokunta keskusteli asiasta etäkokouksessaan neuvoston tämän vuoden teemaistunnon yhteydessä.

– Valiokunta ei voi hyväksyä kulttuuri- ja koulutusalan budjettiehdotusta, jolla olisi merkittäviä seurauksia pienille ja suurille pohjoismaisille toimijoille. On huolestuttavaa, että yhteistyöministerit tuntuvat sivuuttavan monelta taholta tulleen kritiikin ja pitäytyvät kannassaan kulttuurisektorin korona-ahdingosta huolimatta, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Kjell-Arne Ottosson.

Kulttuurialan määrärahoista on tarkoitus leikata lähes 18 % ja koulutusalan rahoista 17 % vuosina 2021–2024 (4,5 % ja 3,5 % vuonna 2022). Kulttuuriministerien toimialan resurssit supistuvat kautta linjan juustohöyläperiaatteen mukaisesti, ja joidenkin vakiintuneiden instituutioiden, ohjelmien ja panostusten rahoitus uhkaa loppua lähivuosina kokonaan. Lakkautusuhan alla ovat dokumentti- ja lyhytelokuvafestivaali Nordisk Panorama, Biskops Arnön kansanopiston esikoiskirjailijaseminaari (Det Nordiska Debutantseminariet), Pohjoismainen kirjallisuusviikko, Pohjoismainen lehtimieskeskus, Orkesteri Norden sekä Skandinaavisen yhdistyksen taiteilijatalo Roomassa.

– Nyt uhataan romuttaa menestyviä ja vakiintuneita panostuksia, kuten Nordisk Panorama ja Biskops Arnön esikoiskirjailijaseminaari. Ne ovat suosittuja ja hyvin toimivia kanavia pohjoismaiseen yhteistyöhön ja kokemustenvaihtoon varsinkin nuorten kulttuuritoimijoiden näkökulmasta, Ottosson jatkaa.

Vaikka Pohjoismaiden kulttuuriministerit ovat pyrkineet budjettiehdotuksessaan suojelemaan tukijärjestelmiä, leikkauksia ehdotetaan sekä Pohjoismaisen kulttuurirahaston toimintaan että Pohjoismaiden ja Baltian maiden liikkuvuusohjelmaan. Myös pohjoismaista kieliyhteistyötä odottavat noin 20 %:n säästöt.

– Näin rajut säästöt ovat kova juttu koko Pohjolan kulttuurisektorille. Säästöt näkyvät yhtä lailla Pohjolan-talojen toiminnassa, joka mahdollistaa kohtaamiset ja levittää kulttuuri-, historia- ja kielisisältöjä, kuin Orkesteri Nordenin kaltaisissa hankkeissa. Kun tukijärjestelmätkään eivät säästy leikkauksilta, kärsijöinä ovat varsinkin yksittäiset taiteilijat ja kulttuuritoimijat. Meidän on pidettävä kulttuurin puolta, sanoo norjalainen parlamentaarikko ja valiokunnan jäsen Jorodd Asphjell.

Hän saa tukea kollegaltaan Norunn Tveiten Benestadilta:

– Kulttuurialalla voidaan usein luoda pikkurahalla isoja tuloksia. Ymmärrämme, että visiotyö vaatii priorisointeja. Se on kuitenkin väärin, että kulttuuri- ja koulutusala joutuu kantamaan raskaimman vastuun Pohjoismaiden ministerineuvoston 2030-vision toteutuksesta.

Lyhyen aikavälin vaikutukset alkavat jo hahmottua, mutta valiokuntaa huolettavat etenkin pitkän aikavälin seuraukset sekä vaikutukset kulttuurin ja koulutusyhteistyön tärkeään asemaan pohjoismaisen yhteistyön sillanrakentajina.

– Leikkaukset uhkaavat tehdä näkymättömäksi kulttuurin roolin yhteistyössä, ja pitkän aikavälin seuraukset voivat olla huomattavia. Puolueryhmissä pitää käydä nyt kunnon keskustelu aiheesta, toteaa valiokunnan ahvenanmaalainen jäsen Camilla Gunell.

Valiokunta on tietoinen siitä, miten vaikeaa budjetin sisäisten painotusten muuttaminen on. Kehotamme kuitenkin puolueryhmissä olevia kollegojamme käymään perusteellisen budjettikeskustelun tulevissa kesäkokouksissa.

– Budjettiehdotus on kuin suolaa haavoille jo ennestään kovia kokeneella kulttuurialalla, ja aiomme tehdä voitavamme joka euron venyttämiseksi. Kehotamme kaikkia puolueryhmiä keskustelemaan budjettiehdotuksesta ja toimenpiteistä tulevissa kesäkokouksissa, puheenjohtaja Kjell-Arne Ottosson summaa.

Seuraavaksi budjettiehdotus siirtyy käsiteltäväksi eri puolueryhmien kesäkokouksiin.  Ryhmät lähettävät ehdotuksensa puheenjohtajistolle, joka päättää priorisoiduista muutosehdotuksista. Sen jälkeen Pohjoismaiden neuvoston presidentti ja yhteistyöministerien puheenjohtaja neuvottelevat muutoksista. Sovituista muutoksista päätetään lopuksi Pohjoismaiden neuvoston istunnossa marraskuussa.