Visio 2030 -toimintasuunnitelma

Handlingsplan for vores vision 2030
Valokuvaaja
Unsplash.com, Maud Lervik/Norden.org og Visit Denmark
Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030 -toimintasuunnitelman ovat hyväksyneet pohjoismaiset yhteistyöministerit, ja se on voimassa vuosina 2021–2024.

Toimintasuunnitelmassa kuvataan toimia, joilla Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii saavuttamaan vision tavoitteet kolmella strategisella painopistealueella: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Painopistealueisiin liittyy 12 tavoitetta. Strategiset painopistealueet ja tavoitteet ohjaavat Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkea toimintaa seuraavien neljän vuoden ajan. Toimintasuunnitelma on jaettu tavoitteiden mukaisesti 12 osaan.

Ohjaus, seuranta ja raportointi

Visio 2030 -työn tuloksellisuus pyritään varmistamaan kehityksen jatkuvalla seurannalla. Seurantaa varten on luotu useita kehitysindikaattoreita, joilla arvioidaan Pohjolan kehittymistä maailman kestävimmäksi ja integroituneimmaksi alueeksi.

 

Erityistä huomiota kiinnitetään pohjoismaisten yhteistyöaloitteiden tehokkuuteen ja niiden vaikuttavuuteen kokonaistasolla. Ministerineuvoston työn tulokset kootaan kahteen raporttiin: keväällä 2022 tehtävään väliarviointiin ja keväällä 2024 julkaistavaan loppuraporttiin, jotka toimitetaan Pohjoismaiden pääministereille.

Monialaisia näkökulmia ja kansalaisyhteiskunnan osallistamista

Pohjoismaiset yhteistyöministerit (MR-SAM) päättivät kesäkuussa 2020, että Pohjoismaiden ministerineuvosto vahvistaa vuorovaikutustaan kansalaisyhteiskunnan kanssa vuosina 2021–2024. Samalla päätettiin uudesta politiikasta, jonka mukaan Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkeen toimintaan sisällytetään kolme monialaista näkökulmaa.

Näkökulmat ovat

  1. kestävä kehitys
  2. tasa-arvo
  3. lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulma.

 

Pohjoismaiden ministerineuvostolla on ennestäänkin ollut aktiivista yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Uusi yhteistyömalli tuo kuitenkin mukanaan uusia panostuksia ja selkeyttää yhteistyön puitteita. Kansalaisyhteiskunnan osallistamisen on oltava tavoitteellista, ja sitä tukee uusi pohjoismainen kansalaisyhteiskuntaverkosto. Lisäksi luodaan rakenne julkisille kuulemisille, joita järjestetään pohjoismaisen yhteistyön norden.org-sivustossa.

 

Kansalaisyhteiskunnalle perustetaan myös tukiohjelma, josta voi hakea rahoitusta yhteispohjoismaisiin kohtaamisiin. Tuella pyritään lisäämään järjestöjen yhteispohjoismaisia kontakteja ja sitä kautta kielten ja kulttuurien ymmärtämistä. Uuden tukiohjelman lisäksi Pohjoismaiden ministerineuvostolla on useita muitakin ohjelmia, jotka ovat avoimia pohjoismaisille kansalaisjärjestöille.

Monialaista yhteistyötä

Toimintasuunnitelman keskeisenä tavoitteena on monialaisen yhteistyön lisääminen Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Tällä tavoin yhteistyöstä pyritään tekemään entistä laadukkaampaa ja tehokkaampaa.

Pohjoismaiset yhteistyöministerit ovat varanneet monialaisiin hankkeisiin 40 miljoonaa Tanskan kruunua vuodessa kaudella 2021–2024. Hankkeet sisältyvät Visio 2030 -toimintasuunnitelmaan ja kytkeytyvät moniin sen 12 tavoitteesta, joilla pyritään luomaan vihreä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.

Pohjoismaiden ministerineuvoston fokusalueet vuosina 2021–2024:

1. Tutkimus ja kehitys

Vahvistetaan sellaisten ratkaisujen tutkimusta, kehittämistä ja edistämistä, jotka edistävät hiilineutraaliutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista muun muassa liikenne-, rakennus-, elintarvike- ja energia-alalla.

2. Luonnon monimuotoisuus

Edistetään biologisen monimuotoisuuden säilymistä ja Pohjolan luonto- ja merialueiden kestävää käyttöä.

3. Kestävä kehitys

Edistetään Pohjolan kierto- ja biotaloutta, kestävää ja kilpailukykyistä tuotantoa, kestäviä elintarvikejärjestelmiä sekä resurssitehokkaita ja myrkyttömiä kiertokulkuja.

4. Kestävä kulutus

Helpotetaan pohjoismaisten kuluttajien mahdollisuuksia valita houkuttelevia ympäristö- ja ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja panostamalla yhteistyössä kestävään kulutukseen.

5. Kansainvälinen ympäristö- ja ilmastoyhteistyö

Edistetään kansainvälisen ympäristö- ja ilmastoyhteistyön myönteistä kehitystä muun muassa tuomalla esiin pohjoismaisia vihreitä ratkaisuja muualla maailmassa.

6. Tieto ja innovaatiot

Tuetaan osaamista ja innovointia ja helpotetaan vihreän, teknisen ja digitaalisen siirtymän ja kasvavan biotalouden luomien kehitysmahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä pohjoismaisissa yrityksissä.

7. Työelämä

Kehitetään osaamista ja hyvin toimivia työmarkkinoita, jotka vastaavat vihreän siirtymän ja digitaalisen kehityksen mukanaan tuomiin vaatimuksiin sekä tukevat vapaata liikkuvuutta Pohjolassa.

8. Vapaa liikkuvuus ja rajaesteet

Hyödynnetään digitalisaatiota ja koulutusta Pohjoismaiden välisten yhteyksien tiivistämiseksi entisestään.

9. Hyvinvointi kaikille

Edistetään kaikkien ulottuvilla olevaa hyvää, tasa-arvoista ja turvattua terveyttä.

10. Digitalisaatio ja innovointi

10. Pyritään osallistamaan kaikki pohjoismaalaiset mukaan vihreään siirtymään ja digitaaliseen kehitykseen, hyödyntämään siirtymän potentiaalia sekä estämään sen mukanaan tuomien yhteiskunnallisten jakolinjojen lisääntyminen.

11. Pohjoismainen kansalaisyhteiskunta

Annetaan pohjoismaiselle kansalaisyhteiskunnalle, erityisesti lapsille ja nuorille vahvempi ääni ja osallisuus pohjoismaisessa yhteistyössä sekä lisätään heidän tietojaan naapurimaiden kielistä ja kulttuureista.

12. Pohjolassa vallitseva luottamus ja yhteenkuuluvuus

Säilytetään Pohjolassa vallitseva luottamus ja yhteenkuuluvuus, yhteiset arvot ja pohjoismainen yhtenäisyys ja pidetään sen keskiössä kulttuuria, demokratiaa, tasa-arvoa, osallistamista, syrjimättömyyttä ja sananvapautta.