Vuoden 2024 budjetin aloitteista päästiin sopuun

26.04.23 | Uutinen
Nordens Hus
Photographer
norden.org
Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto ovat päässeet sopuun vuoden 2024 budjettiin sisältyvistä aloitteista. Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto hyväksyi sopimustekstin maaliskuussa, ja Pohjoismaiden yhteistyöministerit hyväksyivät sopimuksen tänään.

Pohjoismaiden pääministerien hyväksymä Visio 2030 muodostaa pohjoismaisen yhteistyön kehykset. Vision tavoitteena on, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Määrärahoja on jaettu kunnianhimoisesti uudelleen vuoteen 2024 asti tarkoituksena tukea vision kolmea strategista painopistealuetta: Sosiaalinen kestävyys, kilpailukyky ja – viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä – vihreä siirtymä. 
 

Lisää tukea koulutus- ja kulttuurisektoreille

Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat neuvotelleet budjetin konkreettisista tavoitteista, ja osapuolet ovat päässeet sopuun muun muassa koulutus- ja kulttuurialojen budjetin kasvattamisesta. Budjettikompromissi on 20,5 miljoonaa Tanskan kruunua, ja sen mukaan 10,5 miljoonaa Tanskan kruunua on osoitettu pohjoismaisille kansalaisjärjestöille ja yhdistyksille. Lisäksi osoitetaan 8 miljoonaa Tanskan kruunua pohjoismaisen koulutuksen ja kulttuurin keskeisille toimijoille. Myös Pohjoismaiden ulkopuolella tapahtuvaa pohjoismaista kulttuurivaihtoa priorisoidaan. Sopimus tarkoittaa myös sitä, että osa varoista jaetaan niin, että keskeisten toimijoiden on helppo hakea tukea. 

 

Islannin yhteistyöministeri ja yhteistyöministerien ministerineuvoston puheenjohtaja Guðmundur Ingi Guðbrandsson toteaa seuraavaa:

 

- Olen hyvin iloinen siitä, että kävimme Pohjoismaiden neuvoston presidentin ja varapresidentin kanssa hyviä ja rakentavia neuvotteluja, joiden tuloksena on nyt syntynyt sopimus, joka noudattaa Pohjoismaiden ministerineuvoston vision henkeä ja samalla ottaa huomioon Pohjoismaiden neuvoston toiveet ja ehdotukset. Sopimus vahvistaa pohjoismaisia laitoksia. Samalla varataan varoja monille pohjoismaisen asialistan pohjalta toimiville tahoille sekä Pohjolassa että Pohjolan ulkopuolella.

                                                                                                                                            

Pohjoismaiden neuvoston presidentti Jorodd Asphjell kommentoi seuraavasti: 

 

- Neuvottelutuloksista käy ilmi, että Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat yhdistäneet voimansa ja pyrkivät toimimaan sen puolesta, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Samalla rakennamme sen yhteisen näkemyksen varaan, jonka mukaan koulutus ja kulttuuri ovat aivan keskeisellä sijalla, jotta onnistumme tässä työssä.

 

Neuvottelut Pohjoismaiden neuvoston kanssa ja saavutettu budjettikompromissi

Pohjoismaiden neuvostolla ja Pohjoismaiden ministerineuvostolla on keväällä 2023 ollut useita poliittisia neuvotteluja vuoden 2024 budjetista, ja näiden pohjalta syntyi sopu seuraavista 20,5 miljoonan Tanskan kruunun aloitteista.

 

Pohjoismaisille kansalaisjärjestöille ja aatteellisille yhdistyksille annettava tuki (10,5 miljoonaa Tanskan kruunua)

Kansalaisyhteiskunta on pohjoismaisen yhteiskunnan perusta. Monilla järjestöillä on erityinen merkitys pohjoismaisessa yhteistyössä. Vuonna 2021 perustettiin ohjelma, jonka tavoitteena on Pohjoismaiden kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen. Ohjelma on käynnissä vuoden 2024 loppuun saakka.

Ohjelmassa lisätään ja sovitetaan kulttuurin ja tieteiden alalla toteutettavaa vaihtoa.
Yhteistyöministerit kohdentavat täten 10,5 miljoonaa Tanskan kruunua ohjelmaan vuoden 2024 budjettiin varattujen varojen lisäksi. Ohjelman avulla voidaan tukea useita eri vastaanottajia Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston välisten keskustelujen pohjalta.

Vuonna 2024 varoista korvamerkitään seuraavat summat:

• 3,25 miljoonaa Tanskan kruunua Pohjoismaiden väliseen kulttuuriyhteistyöhön, esimerkkinä rajat ylittävä orkesteri- ja musiikkiyhteistyö Pohjoismaissa sekä pohjoismaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekeminen.

• 3,25 miljoonaa Tanskan kruunua koulutukseen, tiedonvaihtoon ja naapurimaiden kielten osaamiseen, esimerkkinä Pohjolan sekä muiden pohjoismaisten toimintojen tunnettuuden lisääminen oppilaitoksissa (esimerkiksi peruskoulut, korkeakoulut, yliopistot), naapurimaiden kielten osaamisen tukeminen nuorten keskuudessa, koulutusohjelma pohjoismaista näkökulmaa koskevan tietoisuuden lisäämiseksi journalismin alalla.

• 1 miljoona Tanskan kruunua kokouksiin ja verkostoihin, jotka vahvistavat kansalaisyhteiskunnan ääntä ja järjestöjen mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan, esimerkkinä pohjoismaisia aiheita käsittelevät kokoukset, konferenssit ja työpajat sekä yhteyksien mahdollistaminen ja ideoiden ja tiedon vaihtaminen eri kansalaisjärjestöjen välillä Pohjoismaissa.

• 3 miljoonaa Tanskan kruunua ympäristö- ja ilmastoalan nuorisoaloitteisiin, vrt. nuorisorahastosta kertova luku. Mikäli koko summaa ei käytetä tähän tarkoitukseen, varat voidaan käyttää johonkin edellä mainituista aloitteista.

Eri yhteiskunta-alojen kansalaisjärjestöt voivat hakea edellä mainittuja teema-alueita varten tarkoitettua tukea. Järjestöt voivat olla vapaaehtoisjärjestöjä, säätiöitä, hyväntekeväisyysjärjestöjä, kansalaisjärjestöjä, etujärjestöjä, työmarkkinajärjestöjä, uskonnollisia yhteisöjä, sosiaalisia yrityksiä ja osuuskuntia tai muita ei-valtiollisia järjestöjä. Hankkeissa on oltava osallistuja vähintään kolmesta Pohjoismaasta.

 

Pohjoismaisen kulttuuri- ja koulutusalan johtaville toimijoille suunnattu tuki, yhteensä 8 miljoonaa Tanskan kruunua:

On olemassa joitakin keskeisiä toimijoita, joiden merkitys on ratkaiseva pohjoismaiselle kulttuuri- ja koulutusalan yhteistyölle. Toiminnan tukemiseksi yhteistyöministerit kohdentavat 8 miljoonaa Tanskan kruunua kyseisille toimijoille vuoden 2024 budjetissa varattujen määrärahojen lisäksi.

Varat jaetaan seuraavasti:

• 1 miljoona Tanskan kruunua Reykjavikin Pohjolan talolle (NOREY)

• 1 miljoona Tanskan kruunua Färsaarten Pohjolan talolle (NLH)

• 350 000 Tanskan kruunua Ahvenanmaan Pohjola-instituutille (NIPÅ)

• 650 000 Tanskan kruunua Grönlannin Pohjola-instituutin (NAPA) hallinnoimalle kulttuurin tukiohjelmalle

• 2,5 miljoonaa Tanskan kruunua Nordforskille, muun muassa antibioottiresistenssia käsittelevään tutkimustyöhön

• 1 miljoona Tanskan kruunua Pohjoismaiselle kulttuuripisteelle (NKK) muun muassa lapsille ja nuorille tarkoitettuun kulttuuritoimintaan Pohjoismaissa

• 1,5 miljoonaa Tanskan kruunua Pohjoismaiselle kulttuurirahastolle

 

Muut alat:

Edellä mainittujen aloitteiden lisäksi yhteistyöministerit toteavat seuraavaa Pohjoismaiden neuvoston kanssa käymänsä dialogin jälkeen:

• että ympäristö- ja ilmastosektori varaa osana vuoden 2023 budjettikompromissia 3 miljoonaa Tanskan kruunua ns. nuorten pohjoismaiseen ilmasto- ja biodiversiteettirahastoon, josta nuoret voivat hakea tukea pohjoismaisten tapahtumien järjestämistä tai niihin osallistumista varten. Tapahtumien on edistettävä pohjoismaisten nuorten paneutumista ilmasto- ja biodiversiteettiasioihin. Varat ovat käytettävissä vuoden 2025 loppuun asti, ja yhteistyöministerit haluavat seurata määrärahan käyttöä myös vuonna 2024 ja informoivat käytöstä Pohjoismaiden neuvostolle.
Jos kaikki varat käytetään vuoden 2023 aikana, ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto voi pyytää rahastolle vuonna 2024 lisätukea varoista, jotka on varattu ilmasto- ja ympäristöalan nuorisoaloitteisiin vuoden 2024 budjettikompromississa, vrt. edellä.
Jos myös nämä varat käytetään loppuun, yhteistyöministerit suhtautuvat myönteisesti mahdollisuuksiin hakea lisärahoitusta. 

• On sovittu, että yhteistyöministerit varaavat 1 000 000 Tanskan kruunua pohjoismaisen kulttuurivaihdon vahvistamiseen Pohjoismaiden ulkopuolella.

• että MR-S varaa 1 miljoona Tanskan kruunua Pohjoismaiden lapsiperheköyhyyttä käsittelevään raporttiin, joka toimii pysyvästi köyhyysrajan alapuolella eläviä lapsia ja nuoria koskevan Pohjoismaiden neuvoston suosituksen 21/2022 seurantana. 

• että yhteistyöministerit varaavat osana vuoden 2023 budjettikompromissia 500 000 Tanskan kruunua Jan-Erik Enestamin raportin seurantaan pohjoismaisen kriisivalmiusyhteistyön vahvistamiseksi ja 250 000 Tanskan kruunua Pohjoismaiden välisiä rajaesteitä koskevan työn vahvistamiseksi. Yhteistyöministerit seuraavat kriisivalmiusyhteistyön ja rajaesteitä koskevan työn kehittymistä ja informoivat Pohjoismaiden neuvostoa työn kehittymisestä.

• On sovittu, että Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston välillä tulee käydä vuoropuhelua tavoitteena löytää mahdollisimman hyvä yhteisymmärrys seuraavan budjettikauden budjettikehyksistä ja -periaatteista.

• On sovittu neuvotteluiden jatkamisesta Pohjoismaiden neuvoston kanssa mahdollisen liikennepolitiikan ministerineuvoston perustamisesta.

• On sovittu, että Pohjoismaiden ministerineuvoston nykyinen ja tuleva puheenjohtajamaa tapaavat neuvoston nykyisen ja tulevan puheenjohtajamaan kanssa vuoden 2023 lopussa keskustellakseen Pohjoismaiden budjettityöstä tulevaisuudessa.