”Ympäristötuhon kansainvälinen kriminalisointi olisi vahva signaali”

Haagin kansainväliselle rikostuomioistuimelle haluttiin jo 50 vuotta sitten antaa oikeus asettaa syytteeseen paitsi sotarikoksista ja kansanmurhista myös ekosidi- eli ympäristötuhorikoksista epäiltyjä. Ekosidistä käytetään myös suomenkielistä termiä ”luonnonsurma”.

Ilmasto- ja ekokriisin myötä ajatus ympäristötuhorikoksen kansainvälisestä tunnustamisesta on virinnyt uudelleen.   

– Ympäristö- ja ilmastoasiat eivät ole enää sivuasioita vaan keskeinen on kaikkea päätöksentekoa. Yhä useampi maailman johtaja on ymmärtänyt, että ne edellyttävät kunnianhimoista lainsäädäntöä, joka puolustaa maapalloa lyhytaikaiselta voitontavoittelulta. Pohjoismaat ovat jo osoittaneet, että suhteellisen vahva ympäristölainsäädäntö ei estä talouskasvua. Maailma kuunteleekin meitä, jos lähdemme täysin palkein ajamaan kansainvälistä ympäristötuholainsäädäntöä, sanoo toinen ehdotuksen tekijöistä, ahvenanmaalainen parlamentaarikko Simon Holmström. 

Asiasta keskustellaan myös EU:ssa, ja lakialoitetta puoltavat paavi Franciskus sekä Ranskan presidentti Macron. YK:n pääsihteeri on niin ikään ilmaissut tukensa, ja kansainvälinen juristiryhmä on työstänyt kesällä ympäristötuhorikoksen määritelmää. 

Kun Nordic Youth Biodiversity Network -verkosto jätti keväällä suosituksensa YK:n uutta biodiversiteettisopimusta koskeviin neuvotteluihin, yhtenä ehdotuksena oli juuri ympäristötuhorikoksen kansainvälinen tunnustaminen. 

Kestävä Pohjola -valiokunnan jäsenet olivat kutsuneet kokoukseensa italialaisen juristin Fausto Pocarin, joka ajaa European Law Instituten aloitteesta ympäristötuhorikoksen tunnustamista rikokseksi kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ja valmistelee EU:lle asiasta lakiluonnosta.  

– Ympäristötuhon kansainvälinen kriminalisointi olisi hyvin vahva signaali, mutta tavoitteen toteutuminen vie aikaa. Siksi on tärkeää, että myös EU ja jäsenmaat saavat ympäristötuhorikoksia koskevan lainsäädännön. Ympäristö- ja ilmastotutkijat korostavat juuri nyt sitä, että ympäristön ja ilmaston pelastaminen vaatii hyvin nopeita toimia, Fausto Pocar sanoo.

Valiokunta ei ollut kokouksessaan 7. syyskuuta valmis puoltamaan ehdotusta siitä, että Pohjola ajaisi ympäristötuhon kansainvälistä kriminalisoimista. Jäsenet kaipasivat asiasta lisätietoja ja päättivät järjestää miniseminaarin.  

Ehdotuksen ovat tehneet ruotsalainen Rebecka Le Moine ja ahvenanmaalainen Simon Holmström, ja se on luettavissa täällä:

• Jäsenehdotus luonnonsurmaa koskevasta lainsäädännöstä