Pohjoismaiden neuvosto: Pohjoismaat tarvitsevat yhteisen Itämeri-strategian
Rebecka Le Moine perustelee ehdotusta, jonka teki Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunta.
Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle, että se laatii yhteisen suunnitelman terveen Itämeren puolesta. Suositus hyväksyttiin Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnossa Färsaarten Tórshavnissa viime viikolla.
Pohjoismaiden neuvoston mukaan suunnitelman lähtökohdaksi tulisi ottaa vuonna 2021 hyväksytty Itämeren toimintaohjelma (Baltic Sea Action Plan, BSAP), mutta panoksia pitäisi lisätä ja tavoitetasoa nostaa.
”Pohjoismaiden on otettava johtoasema ja varmistettava olemassa olevien suunnitelmien toteutus. Nyt on sen aika. Itämeren toimintaohjelma päivitettiin vuonna 2021, ja siihen sisältyvät monet hyvät aloitteet pitäisi saada toteutettua vuoteen 2030 mennessä. On vaikea nähdä, että siinä onnistuttaisiin ilman merkittäviä toimia. Sellaisia ehdotamme nyt ja toivomme ministerien kuuntelevan”, sanoo Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunnan jäsen Rebecka Le Moine.
Pohjoismaiden neuvosto toivoo merialueisiin liittyvän lainsäädännön harmonisointia sekä yhteispohjoismaista linjaa EU:ssa ja Itämeri-yhteyksissä.
”Vaikka Itämereen on keskitytty vuosikymmenten ajan ja siitä on tehty useita alueellisia strategioita, se on yhä yksi maailman saastuneimmista merialueista. Tämä on masentavaa. Olenkin tyytyväinen siihen, että koko Pohjoismaiden neuvosto suosittelee nyt hallituksille toimiin ryhtymistä”, Le Moine sanoo.
Huomio myös Skagerrakiin ja Oslonvuonoon
Terveen Itämeren suurimmat uhat ovat rehevöityminen, elinympäristöjen tuhoutuminen, ilmastonmuutos, kemikaaleista johtuva saastuminen sekä roskaantuminen ja liikakalastus. Hätää kärsimässä ei silti ole vain Itämeri; monia vastaavia ongelmia on myös Skagerrakin salmessa ja Oslonvuonossa. Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunnan varapuheenjohtaja Ola Elvestuen toteaakin näin: ”Osana ehdotusta on se, että kehotamme arvioimaan myös näillä alueilla tarvittavia toimia.”
Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunnan tekemä ehdotus hyväksyttiin neuvoston teemaistunnossa Färsaarten Tórshavnissa 9. huhtikuuta 2024.
