Betoniyö – Suomi

Concrete Night (Finland)
Valokuvaaja
Ville Tanttu

Synopsis

Betoniyö on unenomainen tarina herkästä nuoresta pojasta ja viattomuuden lopusta.  Elokuvan alussa ollaan betoniviidakon uumenissa sijaitsevassa ahtaassa kodissa. Ilkka on seuraavana päivänä lähdössä suorittamaan vankilatuomiotaan, ja haavoittuvainen pikkuveli Simo kulkee ihailemansa isoveljen matkassa kohtalokkaiden tapahtumien saattelemana.

Palkintolautakunnan perustelu

Pirjo Honkasalon Betoniyö tarkastelee sitä, miten pienetkin heilahtelut nuoren elämässä voivat johtaa suuriin tragedioihin. Elokuvan mustavalkokuvaus muuttaa kaupungin unenomaiseksi ja ajattomaksi ei-kenenkään-maaksi. Honkasalo on ohjaajana aina ymmärrettävä, mutta ei koskaan ilmeinen.

Ohjaaja-käsikirjoittaja – Pirjo Honkasalo

Pirjo Honkasalo syntyi Helsingissä vuonna 1947. Hän opiskeli Suomen elokuvakoulussa ja suoritti elokuvatutkimuksen maisterin tutkinnon Templen yliopistossa Pennsylvaniassa. Honkasalo ohjasi 1970–1980-luvuilla Pekka Lehdon kanssa useita menestyksekkäitä fiktioelokuvia, kuten Tulipään (1980), joka esitettiin Cannesin elokuvajuhlien pääkilpasarjassa. Yhdeksänkymmentäluvulla hän siirtyi dokumenttielokuvien pariin ja ohjasi palkitun, Pyhän ja pahan trilogiaksi kutsutun elokuvasarjan. Sen päätösosa Atman voitti IDFAn Joris Ivens -palkinnon vuonna 1996. Honkasalon dokumenttielokuva Melancholian 3 huonetta (2004) sai lukuisia palkintoja, kuten Thessalonikin dokumenttielokuvajuhlien FIPRESCI-palkinnon. Sen jälkeen hän kuvasi Tokiossa dokumentin ITO – Seitti – Kilvoittelijan päiväkirja.

Käsikirjoittaja – Pirkko Saisio

Helsingissä vuonna 1949 syntynyt Pirkko Saisio on Suomen nimekkäimpiä kirjailijoita. Hän on ollut viidesti Finlandia-palkintoehdokkaana ja saanut Finlandian teoksestaan Punainen erokirja (2003). Hänen romaanejaan on käännetty ruotsiksi.

Saisio on valmistunut teatterikoulusta opiskeltuaan sekä dramaturgi- että näyttelijälinjalla ja on kiitetty näytelmäkirjailija. Hänen teatteridramatisointinsa Betoniyö-romaanista (1981) on nähty Perussa, Venezuelassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Tuottaja – Mark Lwoff

Mark Lwoff (s. 1976) valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselta vuonna 2006. Hän on Suomen tunnetuimpia tuottajia ja ansaitsi kannuksensa toimimalla ensin apulaisohjaajana ja sen jälkeen tuotantopäällikkönä. Vuonna 2007 hän perusti Bufo-tuotantoyhtiön yhdessä tuottaja Misha Jaarin ja käsikirjoittaja Vesa Virtasen kanssa. Yhtiön ensimmäinen pitkä elokuva oli Jörn Donnerin Kuulustelu (2009), josta pääosanesittäjä Minna Haapkylä sai Jussi-palkinnon.

Lahjakkaan Zaida Bergrothin ohjaama Hyvä poika sai toistakymmentä kansainvälistä palkintoa ja oli Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkintoehdokkaana vuonna 2011. 

Bufon tulevista kyvyistä voidaan mainita Akseli Tuomivaara, jonka pitkä esikoiselokuva Korso saa maailmanensi-iltansa Edinburghissa vuonna 2014.

Lwoff kehittelee myös ohjaajan seuraavaa hanketta, scifi-seikkailua White Point, ja tuottaa samalla mustaa komediaa Ruotsalainen hetki.

Lwoff on aktiivisesti mukana eurooppalaisissa yhteistuotannoissa, ja hän on Bufo-kumppaneineen toiminut osatuottajana virolaisessa 3D-nukkeanimaatiossa Lisa Limone and Maroc Orange sekä Konstantin Lopušanskin elokuvassa The Role.  Lwoff valittiin Suomen edustajaksi Cannesin Producer on the Move -tapahtumaan vuonna 2014.

Tuottaja – Misha Jaari

Vuonna 1972 syntynyt Misha Jaari on valmistunut kauppatieteiden kandidaatiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta ja humanististen tieteiden kandidaatiksi Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselta.

Työskenneltyään vuosia tuotantopäällikkönä hän perusti vuonna 2007 Bufo-tuotantoyhtiön yhdessä tuottaja Mark Lwoffin ja käsikirjoittaja Vesa Virtasen kanssa. Yhtiön ensimmäinen pitkä elokuva oli Jörn Donnerin palkittu draama Kuulustelu. Muista hänen tuottamistaan elokuvista voidaan mainita Zaida Bergrothin Hyvä poika, joka sai Jussi-patsaat parhaasta elokuvasta, ohjauksesta ja naispääosasta (Elina Knihtilä). Elokuva oli myös Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkintoehdokkaana vuonna 2011.

Vuonna 2013 Jaari tuotti Pirjo Honkasalon moneen kertaan palkitun Betoniyön ja toimi osatuottajana virolaisessa 3D-nukkeanimaatiossa Lisa Limone and Maroc Orange sekä Konstantin Lopušanskin elokuvassa The Role.

Vuonna 2014 Jaari tuotti Akseli Tuomivaaran pitkän esikoisen Korso ja kehittelee Tuomivaaran seuraavaa hanketta, scifi-seikkailua White Point.

Nomineret til Nordisk Råds Filmpris 2014

Tuotantotiedot

Englanninkielinen nimi: Betoniyö

Ohjaaja: Pirjo Honkasalo

Käsikirjoittajat: Pirjo Honkasalo, Pirkko Saisio (Saision romaanin pohjalta)

Tuottajat: Mark Lwoff, Misha Jaari

Rooleissa: Johannes Brotherus, Jari Virman, Juhan Ulfsak, Anneli Karppinen

Tuotantoyhtiö: Bufo Ltd

Kesto: 96 min

Kotimainen levittäjä: Cinema Mondo

Kansainvälinen myynti: Film Republic

Palkintolautakunnan jäsenet

Jaana Puskala, Outi Heiskanen, Harri Römpötti