Gunnar D Hansson

Gunnar D Hansson
Photographer
Jäger Arén
Gunnar D Hansson: Tapeshavet. Runokokoelma, Albert Bonniers Förlag, 2017

Gunnar D Hansson on runoilija, esseisti ja kirjallisuustieteilijä. Hän on kirjallisuustieteen dosentti ja toiminut Göteborgin yliopiston kirjallisen ilmaisun professorina. Lisäksi hän on muinaisenglantilaisen ja ‑islantilaisen runouden kääntäjä. Vuodesta 1979 lähtien Gunnar D Hansson on julkaissut useita esseekokoelmia ja 12 runokokoelmaa. Hänen kirjallisuustieteen väitöskirjansa käsitteli kirjailija Lars Ahlinia, ja hän on saanut runoudestaan ja esseistiikastaan useita arvostettuja kirjallisuuspalkintoja.

Gunnar D Hanssonin lyyrinen tuotanto ylittää genrerajoja. Runokokoelmissaan hän liikkuu ilmeisen vapautuneesti ja suurta kirjallista ja filosofista oppineisuutta osoittaen syvästi henkilökohtaisten ja yleisinhimillisten aiheiden välillä. Kokoelmista huokuu huumori, lämpö ja kokemuksen syvä rintaääni, ja niiden omaleimaisuus ja kirjallinen laatu hakevat vertaistaan ruotsalaisessa runoudessa.

Kokoelmat pohjautuvat sekä nykyaikaan että historiaan – muinaispohjoismaisuuteen ja vieläkin kaukaisempiin asioihin. Gunnar D Hansson varttui Bohuslänin Smögenissä Ruotsin länsirannikolla. Monissa teoksissaan, joista mainittakoon Olunn (1989), Lunnebok (1991) ja Idegransöarna (1994), hän syventyy meriluontoon ja -eläimistöön. Näiden ja muiden kirjojen runot ovat esseistisiä ja samalla syvän lyyrisiä sekä täynnä oppineisuutta ja oivalluksia elämästä. Hanssonilla on vahva kyky kertoa siitä, mitä runo päällisin puolin käsittelee, ja muuntaa se samalla lähes alkemistisesti joksikin muuksi, joka on luonteeltaan eksistentiaalisempaa.

Tapeshavet-nimeä käytetään erittäin vanhasta rantaviivasta, joka muodostui Ruotsin länsirannikolle viimeisimmän jääkauden jälkeen. Kivikaudella meri laajeni huomattavasti aiempaan verrattuna, minkä vahvistavat lukuisat ihmisasumuksista ja merieläimistä tehdyt löydöt.

Gunnar D Hanssonin Tapeshavet on moniulotteinen matka ajassa, tilassa ja ajatuksissa. Hän tutkii Tapeshavetin seutuja, niiden luontoa ja historiaa, kadonneiden kulttuurien jäänteitä, kalastusta ja kivenveistoa. Kirja levittää lukijan silmien eteen omintakeisen ja kiehtovan maiseman, ja siitä kasvaa syvästi henkilökohtainen maantieteellis-topografinen kuvaus. Se on elämäntarina, paikallishistoriikki, kirjallinen essee ja lyriikkaa, joka valottaa runon syntyä, omaa elämäntarinaa ja kulttuurihistoriaa. Gunnar D Hansson osoittaa suurta lukeneisuutta ja kertomisen iloa.

Tähän kaikkeen mahtuu myös oma aikamme, mikä osoittaa sen, että kaikessa on kaikkea.