Magdalena Hai & Teemu Juhani (kuvitus)
Magdalena Hain saturomaani Kurnivamahainen kissa kertoo pienen pienestä tytöstä ja suuren suuresta kissasta. Tyttö elää niukkuuden maailmassa, jossa kuivuus ja köyhyys ovat jokapäiväistä arkea. Kerran tyttö kohtaa tiellä kurnivamahaisen kissan, ja hiljalleen tytölle selviää syy maailmassa vallitsevaan niukkuuteen. Kurnivamahainen kissa on syönyt kaiken: metsän eläimet, merten kalat, kylien viljat ja juonut lopulta myös kaiken makean veden. Koko maailma uhkaa päätyä hirmuisen kissan mahaan.
Lopulta kissa nielaisee myös tytön, mutta kokonaisena ja tätä vahingoittamatta. Kissan vatsasta tyttö löytää koko maailman ja sen monet ihmeet, jotka kissa on nielaissut. Hän löytää myös syyn kissan loputtomana kurnivaan nälkään. Nälän aiheuttaja on kissaan asettunut herra Hneus, joka ahmii kaikkea, mitä kissan vastaan valuu: Fiat Unoja, hevoskärryjä ja heinäkuormia.
Hain teksti kertoo allegorian keinoin ahneudesta ja sen kauheista seurauksista. Hain saturomaani ei ole moralistinen tai saarnaava, alleviivattua opettavaisuutta torjutaan railakkaalla huumorilla. Syvästi moraalinen Hain satu silti on. Tyhjiin syöty maailma on helppo lukea ekokatastrofin kuvaukseksi, ja saturomaani näyttää, miten kurjasti käy, jos joku yrittää rohmuta itselleen kaiken.
Kurnivamahainen kissa on huikean jännittävä. Etenkin kaiken nielevä jättiläiskissa tai kissan mahassa mässäävä Hneus ovat suoranaisia kauhuhahmoja. Reipas ja neuvokas päähenkilötyttö pitää kuitenkin huolen siitä, ettei jännitys käy liian suureksi. Kissa osoittautuu lopulta kiltiksi ja hylkää entiset ahmatin tapansa, kun tarjolla on jotakin parempaa: tytön ystävyys.
Hain salaviisas kertomus tukeutuu moniin kirjallisiin traditioihin ja myytteihin. Ensinnäkin Kurnivamahainen kissa on puhdasverinen satu, jossa toistuu monia sadulle ominaisia motiiveja – esimerkiksi altavastaajan voitto tai hirmuinen vastustaja. Hain kirja kuitenkin uusintaa satutraditiota villin omaperäisesti ja sekoittaa siihen myös muita aineksia.
Yksi teoksessa hyödynnetty myytti on Raamatun tarina Joonasta valaan vatsassa. Se toistuu tiuhaan länsimaisessa kulttuurissa – esimerkiksi Kalevalassa. Hain kertomus lainaa myös keskiajan moraliteeteille tyypillistä tapaa, jossa ihmisten hyveet ja paheet inhimillistetään. Näin Kurnivamahaisessa kissassakin esiintyy herra Hneus, ahneuden ruumiillistuma.
Teos ammentaa myös nonsense-kirjallisuudesta. Tähän suuntaan viittaa teoksen tapa leikitellä jatkuvasti mittakaavalla. Kirjan päähenkilö tyttö on aivan liioitellun pieni, kun taas kurnivamahainen kissa venyy jatkuvasti isommaksi tai päinvastoin pienenee: ”Kissa puolestaan kutistui ja kutistui, kunnes se oli ensin vain maailman kokoinen, sitten kerrostalon, sitten elefantin, sitten hevosen kokoinen”.
Vaikka Hain kirja onkin tietoinen monista hyödyntämistään kirjallisista traditioista, lukijan ei suinkaan tarvitse hallita länsimaisen kirjallisuuden historiaa nauttiakseen teoksesta. Kurnivamahainen kissa on itsenäinen taideteos, joka puhuttelee monen ikäisiä lukijoita.
Olennaisen osan teoskokonaisuutta luo Teemu Juhanin mustavalkoinen viivapiirroskuvitus. Juhanin leikkisässä kuvituksessa on teoksen vauhdikasta juonta mukaillen paljon liikettä ja tapahtumista sekä yltäkylläisesti herkullisia yksityiskohtia.
Magdalena Hai (1978) on suomalainen kirjailija. Hai on julkaissut lasten- ja nuortenkirjallisuutta vuodesta 2012. Hain tuotanto sisältää spekulatiivista fiktiota, kauhunovelleja sekä lastenkirjoja. Kurnivamahainen kissaon kerännyt useita palkintoehdokkuuksia (Arvid Lydecken -ehdokkuus 2017, Runeberg Junior -ehdokkuus 2017 ja Tulenkantaja-ehdokkuus 2018).
Teemu Juhani (1987) on suomalainen kuvittaja, sarjakuvataiteilija ja graafinen suunnittelija, joka työskentelee nykyään Lontoossa.