Sørine Steenholdt ja Ivínguak` Stork Høegh

Sørine Steenholdt, Ivínguak` Stork Høegh
Photographer
Privat (Ivínguak` Stork Høegh), Christian Klindt Sølbeck (Sørine Steenholdt)
Sørine Steenholdt ja Ivínguak` Stork Høegh (kuv.): Lilyp Silarsuaa. Kuvakirja, Arctic Media, 2021. Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2022 lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon ehdokas.

Perustelu

Kirjassa seurataan vilkkaan ja ulospäin suuntautuneen suurkaupunkitytön Lilyn elämää kolmivuotiaasta yhdeksänvuotiaaksi. Kirjan tyyli ja sisältö muodostuvat Lilyn mahtavista lausahduksista ja kysymyksistä äidilleen, kirjailija Sørine Steenholdtille. Vahvoista ja jännittävistä kuvituksista vastaa taiteilija Ivínguak` Stork Høegh. Hän kehystää sitaatit lapsen logiikan mukaisella värikkäällä maailmalla, jonka katselu tuntuu kauniiseen ja kutkuttavaan kaleidoskooppiin kurkistamiselta.

Kirjasta tulee näin ollen moderni kertomus siitä, miltä uljas aikuisten maailma voi näyttää ja tuntua lapsen kokemana. Samalla se on kaunis ja värikäs dokumentaatio Lilyn maailmasta kuuden vuoden aikajänteellä. Äiti Sørine täydentää Lilyn lausahduksia selitysteksteillä, joissa taustoitetaan aikuisille, missä ja milloin Lily on mitäkin sanonut.

Lily on melkoisen utelias tyttö: Hän tietää, että joulua vietetään talvella, kun taas poronmetsästysaika on Grönlannissa loppukesällä. Seuraa looginen kysymys: ”Miten poronmetsästys oikein liittyy joulupukkiin?” Nähtyään ensimmäisen kerran mustan ruumisauton Lily huudahti puolestaan: ”Tosi hieno tuo sänkyauto.” Lilylle oli kerrottu, että Tanska on kaunis maa, joten kun tyttö purjehti ensimmäistä kertaa yhteen Nuukin vuonoista, hän kysyi: ”Onko tämä Tanska?”

Kirjan humoristinen, hauska ja luova sisältö kytkeytyy lapsen tunne-elämään ja siihen, että elämä on välillä raskasta. Aiheita on monia: digimaailma, grönlantilaiset maailmankansalaisina, etnisyys, sukupuoliroolit ja sukupuoli-identiteetti sekä Grönlannin suhde Tanskaan. Kaiken keskiössä on kuitenkin äidin ja tyttären suhde.

Kirjan kuvitukset

Kaikkien sitaattien yhteydessä olevista kaleidoskooppimaisen värikkäistä digikuvakollaaseista vastaa taiteilija Ivínguak` Stork Høegh. Niiden avulla yksittäiset jutut yhdistyvät suureksi yhtenäiseksi tilkkutäkkitarinaksi, jonka sanoihin ja kuviin voivat syventyä niin lapset kuin aikuisetkin. Samalla voi pohtia lapsen logiikkaa ja aikuisten tapaa ymmärtää aikuisten ja lasten väliset tunnesiteet.  

Äidin ja tyttären symbioosi

Lily ei halua olla pikkuprinsessa. Hän on moderni grönlantilaistyttö, joka asuu pääkaupunki Nuukissa eikä pelkää kertoa mielipidettään tai sanoa äidille vastaan. Hän on päättäväinen tyttö, joka kerää rahaa suurempaa trampoliinia varten ja lahjoittaa käytettyjä vaatteitaan Grönlannin pohjoisimman kolkan asukkaille. Tyttö muistuttaa monin tavoin äitiään. Kun häneltä kysyttiin koulussa, mikä hän haluaa olla isona, vastaus kuului: ”En tiedä, mutta olen niin äitini kaltainen, että todennäköisesti minusta tulee kirjailija”, Lily vastasi.

Vapautumista ja oman identiteetin luomista

”Kuka minun äitini oli ennen kuin sinä synnyit?” Lily kysyi. Kirjaan on sisällytetty äidin ja tyttären välisen suhteen tavallisimmat tunteet: rakkaus, turhautuminen, kiukku, kiitollisuus, odotukset, luottamus ja turvallisuus. Tabuja ei ole, ja kuulemme jopa terapeutti Dorthiesta kolmeen otteeseen. Lily itse pyytää äidiltään, että tämä varaisi tytölle käynnin. Äidin ja tyttären välinen rakkaus on vahvaa, ja tämä luottamus kasvaa Lilyssä siten, että symbioosi korvautuu vähitellen Lilyn omien mielipiteiden ja oman identiteetin luomisella.

Sørine Steenholdt osoittaa kirjassaan, miten tasa-arvoinen lapsen ja aikuisen välinen suhde voi olla, miten Lily kehittyy ja koettaa koko ajan suunnistaa eteenpäin, miten hän voi ja missä hän on suhteessa ympäristöönsä. Tämä on hyvin samastuttavaa tosi monelle lapselle.

Sørine Steenholdt on aiemmin julkaissut novellikokoelman Zombieland, joka sekin oli Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana vuonna 2016.