Tietoa Ruotsista

Ren
Valokuvaaja
Johannes Jansson/norden.org
Pinta-alaltaan Pohjolan suurin maa on myös asukasluvultaan suurin. Ruotsi tunnetaan koottavista huonekaluista, innovatiivisuudesta sekä raudan ja teräksen tuotannosta. Ruotsi käyttää 3 % bruttokansantuotteestaan tutkimukseen ja kehitykseen.

Ruotsilla on maarajaa Norjan kanssa lännessä ja Suomen kanssa koillisessa. Merirajaa Ruotsilla on pohjoismaisten naapureidensa Suomen, Norjan, Tanskan ja Ahvenanmaan kanssa.

Ruotsin politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia. Kuningas Kaarle XVI Kustaalla ei ole todellista poliittista valtaa, vaan korkeinta päätäntävaltaa käyttää maan parlamentti valtiopäivät.

Ruotsi kuuluu EU:hun, mutta se on säilyttänyt valuuttanaan kruunun. Maa ei kuulu Natoon.  

  • Kansallispäivä: 6. kesäkuuta
  • Valtiomuoto: perustuslaillinen monarkia
  • Parlamentti: valtiopäivät (riksdagen, 349 paikkaa)
  • EU-jäsenyys: jäsenenä 1. tammikuuta 1995 alkaen
  • Nato-jäsenyys: ei ole jäsenenä
  • Valtionpäämies: kuningas Kaarle XVI Kustaa
  • Poliittinen johtaja (lokakuu 2014–): pääministeri Stefan Löfven (Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue)

Ruotsin väestö

Ruotsi on 10,3 miljoonalla asukkaallaan Pohjolan runsasväkisin maa. Asukkaista lähes 2,4 miljoonaa asuu Tukholman alueella; maan pohjoisosa on sen sijaan sangen harvaan asuttu.

  • Asukasluku (2020): 10 327 589
  • Asukasluku pääkaupungissa (2020): 2 389 923 (Suur-Tukholma) (1)

Ruotsin väestönkehitys

Ruotsin talous

Ruotsi on merkittävä tavaroiden ja palveluiden viejä. Eniten viedään elektroniikkaa, koneita, autoja, paperia, rautaa ja terästä.

  • Bruttokansantuote asukasta kohden (2020): 38 200 euroa
  • Valuutta: Ruotsin kruunu (SEK)

Ruotsin maantiede

Ruotsi on perinteisesti jaettu kolmeen pääalueeseen: Sveanmaahan, Götanmaahan ja Norlantiin.

Lähes kymmenen prosenttia Ruotsin pinta-alasta on järviä ja jokia. Ruotsissa on myös valtavia havumetsäalueita, mutta viljelykelpoista maata on siitä huolimatta 27 000 km².

  • Kokonaispinta-ala: 447 435 km² (2)
  • Järviä ja jokia: 40 124 km²
  • Käytössä olevaa maatalousmaata: 25 970 km²
  • Metsätalousmaata: 280 640 km²
  • Suurin järvi: Vänern, 5 648 km²
  • Korkein kohta: Kebnekaise, 2 106 m
  • Rantaviivaa (mantereelta mitattuna): 11 530 km
  • Maarajaa: 2 205 km (Suomen-vastaista rajaa: 586 km, Norjan-vastaista rajaa: 1 619 km)
  • Pysyvää lunta ja jäätikköä: 283 km²

Ruotsin ilmasto ja ympäristö

Ruotsin ilmasto heijastelee maantiedettä. Suurin osa maasta kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen, mutta pohjoisimmilla tuntureilla vallitsee subarktinen ilmasto.

  • Keskilämpötila Tukholmassa (2018): 8,8 °C (ylin 33,6 °C, alin −13,8 °C)

Tukholman keskilämpötila

Ruotsissa puhuttavat kielet

  • Virallinen kieli: ruotsi (pääkieli)
  • Kansalliset vähemmistökielet: jiddiš, meänkieli, romanikieli, saame ja suomi

Suunnitteletko muuttoa Ruotsiin?

Jos olet kiinnostunut Ruotsiin muuttamisesta, voit aina ottaa yhteyttä Pohjoismaiden ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalveluun.

Haluatko lukea lisää Ruotsista ja muista Pohjoismaista?

Joka toinen vuosi julkaistava State of the Nordic region -raportti tarjoaa kattavan ja ainutlaatuisen katsauksen Pohjolaan. Raportti perustuu viimeisimpiin tilastoihin, jotka koskevat väestönkehityksen muutoksia, työmarkkinatrendejä, koulutusta ja taloutta.

Haluatko lisää tilastotietoa?

Nordic Statistics database -tietokantaan on koottu paljon tärkeitä lukuja ja tilastoja Pohjoismaista. Tietokannan avulla voi syventyä monien eri aihealueiden tilastoihin.

Selitykset:

1) Tukholma, Upplands Väsby, Vallentuna, Österåker, Värmdö, Järfälla, Ekerö, Huddinge, Botkyrka, Salem, Haninge, Tyresö, Upplands-Bro, Nykvarn, Täby, Danderyd, Sollentuna, Södertälje, Nacka, Sundbyberg, Solna, Lidingö, Vaxholm, Norrtälje, Sigtuna ja Nynäshamn.

2) Luku sisältää suurimmat järvet, mutta siihen ei sisälly rantaviivan ja aluerajan välistä 81 502 neliökilometrin suuruista aluetta.