Kestävä Pohjola -valiokunta: Elimistöön päätyvän mikromuovin riskit selvitettävä

15.09.20 | Uutinen
Plastskräp på strand
Photographer
Jasmin Sessler/Unsplash
Niitä löytyy oluesta, simpukoista, suolasta ja hunajasta – pieniä muovihiukkasia, joita kutsutaan mikromuoviksi. Pohjoismaisella tasolla on nyt tutkittava sitä, kuinka paljon muovia elimistöön päätyy ja millaisia sen terveysvaikutukset ovat. Näin vaatii Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunta.

– En halua ottaa sitä riskiä, että 50 vuoden päästä alkaa näkyä mikromuovin haittoja, joita ei osattu tiedonpuutteen vuoksi ennakoida, sanoo Kestävä Pohjola -valiokunnan ruotsalaisjäsen Emilia Töyrä.

Suosituksia hallituksille

Hän ja sosiaalidemokraattisen ryhmän muut jäsenet tekivät alun perin jäsenehdotuksen, jonka taakse koko valiokunta on nyt asettunut. Valiokunta lähettää Pohjoismaiden hallituksille suosituksen, jonka mukaan elimistöön päätyvän muovin määrää ja sen vaikutuksia tulisi tutkia. 

– Se tiedetään jo hyvin, että muovi roskaa valtameriä ja saastuttaa valitettavasti myös arktisia alueita. Me saamme elantomme kalasta ja kalanviennistä. Siksi on erittäin tärkeää tutkia saasteiden määrää ja niiden vaikutuksia meren luonnonvaroihin ja niistä eläviin ihmisiin. Asialla on kiire, sanoo Kestävä Pohjola -valiokunnan grönlantilaisjäsen Sofia Geisler.

Ongelmana tiedonpuute

Pohjoismaiden elintarvikeviranomaisten tiedossa ei tällä hetkellä ole terveysriskejä, jotka liittyvät ruoan ja juoman mikromuoviin. 
Viranomaiset korostavat kuitenkin, että mikromuovin ympäristö- ja terveysvaikutuksista tarvitaan lisätietoja.
Mikromuovia ja nanohiukkasia muodostuu joka tapauksessa muoviesineiden kuluessa, jolloin muovi ja hiukkaset päätyvät ilmaan, luontoon, meriin, järviin ja sitä kautta elintarvikkeisiin.   

Tutkijoita paikalla

Kestävä Pohjola -valiokunta keskusteli myös siitä, että mikromuovin mukana saattaa kulkeutua bakteereita tai kemikaaleja. 
Valiokunta oli kutsunut syyskokouksensa vieraiksi Norjan merentutkimuslaitoksen tutkijan Tanja Kögelin ja Tanskan teknillisen yliopiston tutkijan Nanna Hartmannin. Molemmat vahvistivat, että mikromuovin ympäristö- ja terveysvaikutuksista tarvitaan lisätietoa.

Muoviohjelma

Myös Pohjoismaiden ministerineuvoston tavoitteena on rajoittaa muovin ympäristövaikutuksia. Ministerineuvosto toteuttaa vuosina 2017–2020 strategiaohjelman, jolla pyritään ehkäisemään muovijätteen syntyä ja lisäämään kierrätystä, torjumaan merten roskaantumista sekä kartuttamaan tietoa mikromuovin ympäristövaikutuksista.