Pohjoismaat haastavat isät mukaan vastuunkantoon

– Perhevapaiden jakaminen on itse asiassa syy siihen, miksi olen täällä tänään. Kun odotin poikaani, olin Islannin historian ensimmäinen raskaana oleva ministeri. Kaikki olettivat minun lähtevän hallituksesta, Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir totesi avatessaan keskustelun.

Katrín antoi kuitenkin salkkunsa tilapäisesti ministerikollegan hoidettavaksi ja oli sen jälkeen viisi kuukautta kotona poikansa kanssa.

– Perhevapaat on tarkoitettu aivan kaikille ministereistä jokamieheen ja -naiseen. Kenenkään ei pitäisi joutua valitsemaan uran ja perheen väliltä, hän sanoi.

CSW:n tämän vuoden teemana oli se, miten maat voivat sisällyttää tasa-arvon sosiaaliturvajärjestelmiinsä ja luoda siten edellytykset naisten ja miesten yhtäläisten oikeuksien toteutumiselle. Pohjoismaat ovat eläviä esimerkkejä tuloksista, joita vuosikymmeniä jatkuneet investoinnit päivähoitoon, vanhustenhoidon ja perhevapaisiin ovat tuottaneet. Täyden tasa-arvon saavuttaminen edellyttää kuitenkin sitä, että Pohjoismaiden isät kasvattavat osuuttaan perhevapaista ja tekevät nykyistä enemmän koti- ja hoivatyötä.

Tämän vuoksi isät olivat CSW:n yhteydessä pidetyn ministerikeskustelun aiheena.

• Katso keskustelu täällä: ”The gender effect of leave and care policies – stronger with dads involved!”

Etelä-Afrikassa hyväksyttiin hiljattain oikeus palkalliseen isyysvapaaseen.

– Meillä on Etelä-Afrikassa kahtalainen haaste: perhe-elämän uudistaminen sekä valta- ja sukupuoliasetelmien haastaminen. Olemme ottaneet käyttöön kymmenen päivän isyysvapaan, kertoi Etelä-Afrikan naisasiaministeri Bathabile Olive Dlamini.

Pohjoismaiden ministereistä monet puhuivat siitä, miten merkittävästi naisten oikeudet ja isien hoivatyöhön liittyvät normit ovat muuttunut Pohjolassa vain muutaman sukupolven aikana.

– Kun aloitin politiikassa 1990-luvulla, isyysvapaalle jäi vain 4 prosenttia isistä. Nyt lyhyitä tai pitkiä vapaita käyttää 90 prosenttia työssäkäyvistä isistä. Lapsilla näyttää myös olevan isiinsä aivan yhtä läheinen suhde kuin äiteihin, sanoi Norjan kulttuuri- ja tasa-arvoministeri Trine Skei Grande.

Pohjoismaat loivat 1970–1980-luvuilla perhevapaajärjestelmiä, jotka mahdollistivat vanhempien tasapuolisen vastuunjaon. Mahdollisuuteen tarttui kuitenkin vain harva perhe. Islanti otti ensimmäisenä Pohjoismaana käyttöön kolmiosaiset perhevapaat, joissa äidin ja isän oli kummankin käytettävä kolmannes vapaista, tai perhevapaaoikeus kumoutuisi.

Katrín Jakobsdóttir kertoi siitä, miten malli on muuttanut islantilaisten isien roolia ja arvostusta sekä lieventänyt äitien syyllisyyttä uran tekemisestä.

Ruotsissa kummallekin vanhemmalle on varattu 90 päivän kiintiö, ja Norja otti hiljattain käyttöön kolmiosaisen perhevapaan. Suomessa keskustellaan vastaavasta muutoksesta, joka kannustaisi isiä kasvattamaan osuuttaan perhevapaista.

Färsaarten sosiaaliministeri Eyðgunn Samuelsen kannatti isäkiintiön pidentämistä.

– Färsaarelaiset isät sanovat, etteivät he halua viedä äideiltä näiden viikkoja, eli he mieltävät perhevapaat äitien oikeudeksi. Monet naiset tekevät osa-aikatyötä, ja nyt tarvitaankin merkittäviä rakenteellisia muutoksia, jotta vanhemmat voisivat jakaa vanhemmuuden vastuut tasapuolisesti.

Samaa sukupuolta olevilla pareilla on yhtäläiset oikeudet koko Pohjolassa.

– Meidän perheessämme on kaksi äitiä. Meillä kummallakin on kolmen kuukauden perhevapaakiintiö, ja yksi perhevapaajakso on vapaasti jaettavissa, kertoo Ruotsin tasa-arvoministeri Åsa Lindhagen.

Tanskan kalastus-, tasa-arvo- ja pohjoismainen yhteistyöministeri Eva Kjer Hansen puhui puolestaan siitä, miten äitiyteen ja isyyteen liittyvät normit kaipaavat yhä tuulettamista.

– Kun aloitin poliittisen urani, mediassa oli juttu kolmesta äitiään kaipaavasta pikkulapsesta. Jutussa sivuutettiin se tosiasia, että lapsilla oli myös isä, joka jakoi vanhemmuuden vastuun.

Tanskan hallitus ei aio ottaa käyttöön isäkiintiötä, vaan se tekee yhteistyötä yritysten kanssa, toteuttaa kampanjoita ja lisää tietoisuutta miesten oikeudesta perhevapaaseen.

Uusien tutkimusten mukaan taloudellinen tasa-arvo voidaan saavuttaa tehokkaimmin tuetulla lastenhoidolla ja jakamalla vanhemmuuden vastuut tasapuolisesti.

Nyt lähes jokaisella 3–5-vuotiaalla pohjoismaalaisella on päivähoitopaikka. Kaikille avoimen tuetun lastenhoidon tarjonta on yksi pääsyistä siihen, miksi Pohjoismaiden työmarkkinoilla on lähes yhtä paljon naisia ja miehiä. 

– Pohjoismaat eivät olleet rikkaita, kun ryhdyimme investoimaan lastenhoitoon ja perhevapaisiin. Nämä investoinnit tuottivat kuitenkin vaurautta, koska ne tarjosivat rakenteen, joka antoi kaikille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan rakentamiseen, käydä töissä ja maksaa veroja, Trine Skei Grande totesi.