Timo Soini (Hovedindlæg)

Hyvä puheenjohtaja, kollegat ja Pohjoismaiden neuvoston jäsenet! Vahva ja laaja pohjoismainen yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on Suomelle tärkeä prioriteetti. Pohjoismainen puolustuspoliittinen yhteistyö on olennainen osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Se täydentää YK:n, EU:n ja Nato-kumppanuuden puitteissa tehtävää yhteistyötä. Tekemällä työtä yhdessä me Pohjoismaissa voimme lisätä turvallisuutta lähialueillamme ja lisätä vaikutusvaltaamme kansainvälisen turvallisuuden edistämisen osalta. Pohjoismaat ovat edistyneet merkittävästi Pohjoismaiden ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön kehittämisessä ja syventämisessä. Yhteistyöllä on vankka tuki kaikissa Pohjoismaissa. Myös Pohjoismaiden neuvosto on ollut aktiivinen tässä keskustelussa. Avoin, laaja ja vilkas vuoropuhelu pohjoismaisesta ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta yhteistyöstä onkin tärkeää yhteistyön tulevaisuutta ja kehitysmahdollisuuksia ajatellen.

Hyvä puheenjohtaja! Venäjän toiminta ja Euroopan uusi turvallisuuspoliittinen tilanne lisää entisestään tarvetta vieläkin tiiviimmälle turvallisuuspoliittiselle yhteistyölle Pohjoismaiden kesken. Ukrainan konfliktin myötä turvallisuuspoliittisen keskustelun fokus on siirtynyt jälleen kohti suppeampaa, perinteistä turvallisuutta. Geopolitiikka on palannut. Tämän olemme myös saaneet nähdä omilla lähialueillamme. Samaan aikaan turvallisuusuhkien moninaisuus lähialueillamme ja globaali epävarmuus on lisääntynyt. Venäjä on toiminnallaan rikkonut eurooppalaisia periaatteita. Tähän olemme reagoineet päättäväisesti. Pidän kuitenkin tärkeänä, että ylläpidämme säännöllistä vuoropuhelua Venäjän kanssa kansainvälisestä tilanteesta ja kysymyksistä, jotka koskevat lähialueitamme ja Itämeren aluetta. Tässä meillä Pohjoismailla on tärkeä rooli.

Puheenjohtaja! Jotta me Pohjoismaat voisimme vielä lisätä vaikutusvaltaamme, näkisin mielelläni, että pohjoismainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö olisi vieläkin johdonmukaisempaa ja strategisempaa ja pohjautuisi pidempiaikaiseen suunnitteluun. Tässä on toki tiedustettava ne monet toimintaympäristöön liittyvät epävarmuudet, jotka vaikeuttavat tulevan kehityksen ennakoimista. Näkisin tärkeäksi myös kaupallis-taloudellisen yhteistyön kehittämisen Pohjoismaiden välillä. Kaupan ja investointien kasvattamiseen maidemme välillä on edellytyksiä ja se olisi kaikille hyödyksi. Olen hyvilläni, että voin ensi vuonna Suomen puheenjohtajuuskauden aikana jatkaa sitä hyvää työtä, jota tanskalainen kollegani on tänä vuonna tehnyt.

Hyvä puheenjohtaja! Pohjoisten alueiden lisääntynyt merkitys luo uutta yhteistä agendaa Pohjoismaille. Pohjois-Euroopassa tarvitaan tulevaisuudessa yhä laajempaa ja moniulotteisempaa yhteistyötä. Suomelle ja Pohjoismaiden kesken yhteistyö arktisissa kysymyksissä on hyvin tärkeää. Sijaintimme pohjoisessa ja arktinen osaamisemme antaa meille ainutlaatuisen aseman tässä yhteydessä. Siksi on tärkeää, että arktisia kysymyksiä käsitellään myös Pohjoismaiden neuvostossa ja Pohjoismaiden ministerineuvostossa.

Kaikki Pohjoismaat ovat myös Arktisen neuvoston jäseniä. Suomessa me valmistaudumme Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen, joka alkaa keväällä 2017. Tämä tulee olemaan meille suuri ja tärkeä ponnistus. Edessämme oleva haaste on selväpiirteinen: arktisen yhteistyön perinteen varjelu ja sen kehittäminen. Tärkeää on kartoittaa konkreettisia yhteistyöhankkeita eri maiden välillä. Näillä olisi myös taloudellista merkitystä. Meillä suomalaisilla on myös nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa arktisen yhteistyön edistämisessä oma aivan erityinen vastuumme, sillä arktinen yhteistyö sai pitkälti alkunsa juuri Suomen aloitteellisuudesta niin sanotun Rovaniemen prosessin muodossa 1990-luvun alussa.

Arktinen ei ole kuitenkaan vain alueellinen asia, vaan aidosti globaali kysymys. Arktinen alue on globalisoituvan maailmamme mikrokosmos. Sen merkitys kasvaa jatkuvasti, kuten myös siihen kohdistuva globaali mielenkiinto. Näin ollen odotan hyvää ja tuloksellista yhteistyötä pohjoismaisessa piirissä myös arktisissa kysymyksissä.

Skandinavisk oversættelse

Bästa ordförande, kolleger och medlemmar i Nordiska rådet! Ett starkt och brett nordiskt samarbete inom utrikes- och säkerhetspolitiken är av hög prioritet för Finland. Det nordiska försvarspolitiska samarbetet är en väsentlig del av Finlands utrikespolitik. Det kompletterar samarbetet som sker inom ramen för FN, EU och Nato-partnerskapet. Genom att arbeta tillsammans kan vi i Norden öka säkerheten i våra närområden och utöka vårt inflytande när det gäller att främja internationell säkerhet. De nordiska länderna har gjort betydande framsteg i att utveckla och fördjupa sitt utrikes-, säkerhets- och försvarspolitiska samarbete. Samarbetet har ett starkt stöd i alla nordiska länder. Också Nordiska rådet har varit aktivt i denna debatt. En öppen, bred och livlig dialog om det nordiska utrikes-, säkerhets- och försvarspolitiska samarbetet är viktig med tanke på samarbetets framtid och utvecklingsmöjligheter.

Bästa ordförande! Rysslands agerande och det nya säkerhetspolitiska läget i Europa ökar ytterligare behovet av ett förstärkt säkerhetspolitiskt samarbete mellan de nordiska länderna. I och med konflikten i Ukraina har fokus för debatten åter skiftat till en mer begränsad och traditionell säkerhet. Geopolitiken har återvänt. Detta har vi också fått se i våra egna närområden. Samtidigt har mångfalden av säkerhetshot i våra närområden och den globala osäkerheten ökat. Ryssland har med sitt agerande brutit mot de europeiska principerna. Vi har reagerat beslutsamt på detta. Jag finner det ändå viktigt att vi upprätthåller en regelbunden dialog med Ryssland om det internationella läget och frågor som gäller våra närområden och Östersjöområdet. Här har vi nordiska länder en viktig roll att spela.

Ordförande! För att vi nordiska länder ytterligare ska kunna utöka vårt inflytande skulle jag gärna se ett ännu mer konsekvent och strategiskt nordiskt utrikes- och säkerhetspolitiskt samarbete grundat på en mer långsiktig planering. Vi bör givetvis vara medvetna om de osäkerhetsmoment i verksamhetsförutsättningarna som gör det svårt att förutspå utvecklingen. Jag anser det också viktigt att det ekonomisk-politiska samarbetet mellan de nordiska länderna utvecklas. Det finns förutsättningar för ökad handel och ökade investeringar mellan våra länder och det skulle vara bra för alla. Jag gläder mig över att jag nästa år under Finlands ordförandeskap kan fortsätta det goda arbete som min danska kollega i år har gjort.

Bästa ordförande! De nordliga regionernas ökande betydelse skapar en ny gemensam agenda för de nordiska länderna. Nordeuropa behöver i framtiden ett allt bredare och mer mångsidigt samarbete. Samarbetet i arktiska frågor är mycket viktigt för Finland och mellan de nordiska länderna. Vårt nordliga läge och vår kunskap i arktiska frågor ger oss en unik ställning i detta sammanhang. Därför är det viktigt att arktiska frågor behandlas också i Nordiska rådet och Nordiska ministerrådet. 

Alla nordiska länder är också medlemmar av Arktiska rådet. I Finland gör vi oss redo för vårt ordförandeskap i Arktiska rådet som börjar våren 2017. Detta kommer att vara en stor och betydelsefull satsning för oss. Utmaningen vi står inför är klar: att bevara och utveckla traditionen av arktiskt samarbete. Det är viktigt att kartlägga konkreta samarbetsprojekt mellan de olika länderna. Dessa har också ekonomisk betydelse. Vi finländare har i det nuvarande säkerhetspolitiska läget ett speciellt ansvar för att främja det arktiska samarbetet, eftersom det fick sin början till stor del på initiativ av Finland i form av den så kallade Rovaniemiprocessen i början av 1990-talet. 

De arktiska frågorna är emellertid inte bara lokala utan genuint globala. Den arktiska regionen är ett mikrokosmos i vår globaliserade värld. Dess betydelse ökar ständigt, liksom också det globala intresset som riktas mot den. Därför väntar jag mig ett gott och framgångsrikt samarbete i den nordiska gemenskapen också i de arktiska frågorna.