197. Juho Eerola (Spørsmål)

Tack, herr president! Nyt kävi itse asiassa sillä tavoin, että edellinen kysyjä hyvin pitkälti vei sen kysymyksen, jonka olin ajatellut itsekin kysyä. Pohjoismaista yhteistyötähän määrittää hyvin pitkälti Helsingin sopimus vuodelta 1962, ja kuten tiedetään, se on monilta osin vanhentunut. Kuten tässä nyt on todettu, sieltä puuttuvat ilmastoasiat, puolustuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä ei millään tavoin silloin 60-luvulla haluttukaan tulevan mukaan Helsingin sopimukseen, ja myöskin itsehallintoalueiden asemaan liittyvät seikat. On paljon asioita, joita sinne ehkä voitaisiin päivittää.

Itse kuulun tähän ryhmään, joka pohtii nyt Helsingin sopimuksen päivittämistä, ja on myös tullut esille erilaisia ajatuksia niistä riskeistä, joita kenties tulisi, jos tämä Helsingin sopimus päivitettäisiin. Kun sopimus on nyt jo yli 60 vuotta vanha ja se on hyväksytty, niin nyt jos se perattaisiin auki ja kirjoitettaisiin uudestaan, hyväksyisikö esimerkiksi Euroopan unioni sitä, että me tällaisia erivapauksia annamme omille kansalaisillemme?

Kun nyt Islannin ministeri on saanut tässä jumpata ja hypätä ylös ja alas, niin osoitan tällä kertaa kysymykseni Ruotsin yhteistyöministerille ja kysyn: tuleeko Helsingin sopimus avata vaiko ei?

Skandinavisk oversettelse

Tack, herr president! Nu gick det faktiskt så att den föregående talaren i stort sett ställde den fråga som jag själv hade tänkt ställa. Det nordiska samarbetet definieras i stor utsträckning av Helsingforsavtalet från 1962, och som vi vet är det i många avseenden föråldrat. Som sagt saknas klimatfrågorna – försvarsfrågorna ville man på 60-talet inte ens ta med i Helsingforsavtalet – och också frågan om de självstyrande områdenas ställning. Det finns många saker i avtalet som kanske kunde revideras.

Själv hör jag till den grupp som nu utreder en revidering av Helsingforsavtalet, och vi har också diskuterat vilka risker som kunde uppstå om Helsingforsavtalet reviderades. Avtalet är nu mer än 60 år gammalt och godkänt, men om vi nu öppnade avtalet och skrev om det, skulle till exempel Europeiska unionen då acceptera att vi beviljar våra egna medborgare sådana här undantag?

Då den isländska ministern nu har fått stiga upp och sätta sig ner upprepade gånger, ställer jag den här gången min fråga till den svenska samarbetsministern: Bör vi öppna Helsingforsavtalet eller inte?