285. Noora Korpela (Innlegg)

Mielenterveysongelmien lisääntyminen on pitkäaikainen kehityssuunta, joka ei ole kääntymässä positiivisempaan suuntaan.

Vaikka ei voi kieltää, etteikö koronavuosien eristäytymisellä olisi ollut erittäin vakavia vaikutuksia erityisesti nuorten mielenterveyteen, ovat ongelmat alkaneet jo vuosia aikaisemmin. Näihin ongelmiin ei vain ole puututtu asian vaatimalla tavalla.

Mielenterveysongelmien lisääntyminen on aiheuttanut sitä, että nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on noussut Suomessa lähes tuplasti. Kauniiden puheiden aika on ohi.

Kaikki nuorten mielenterveysongelmien ratkaisemiseen tähtäävät toimet ovat kannatettavia, mutta ne eivät voi jäädä vain puheiksi ja selvityksiksi. On ryhdyttävä konkreettisiin toimiin. On lisättävä ennaltaehkäiseviä toimia, matalan kynnyksen palveluita, panostettava psykiatrien ja terapeuttien koulutukseen ja saatavuuteen, ehkäistävä lapsiperheköyhyyttä ja vähäosaisuuden siirtymistä seuraaville sukupolville. Resursseja on lisättävä psykiatriseen laitoshoitoon, joka on esimerkiksi Suomessa ajettu pikkuhiljaa niin alas, että niitä paikkoja ei riitä niille, jotka niitä paikkoja tarvitsevat.

Nykytilanteessa hoidon saamiseksi täytyy taistella. Miten nuori jaksaa taistella, jos hän ei jaksa nousta edes ylös sängystä? Miten vanhempi jaksaa taistella lastensa puolesta, jos hän ei selviä edes tavallisesta arjestaan?

Näiden ratkaisujen etsimisessä ei tule miettiä vain ja ainoastaan rahaa. Mielenterveyteen panostaminen on panostaminen meidän tulevaisuuteemme. Se on panostus meidän yhteiskuntaamme ja sen tulevaisuuteen.

Jokainen itsemurha on liikaa. Jokainen mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt nuori on liikaa.

Me nuoret vaadimme muutosta, ja tämä viesti on selkeä. 

Skandinavisk oversettelse

Ökande psykiska problem är en långsiktig trend som inte är på väg i en positiv riktning.

Även om isoleringen under coronaåren onekligen har haft mycket allvarliga följder särskilt för de ungas psykiska hälsa, har problemen börjat redan flera år tidigare. Dessa problem har bara inte åtgärdats på det sätt som krävs.

De ökande psykiska problemen har lett till att antalet unga som sjukpensionerats nästan har fördubblats i Finland. Tiden för vackra tal är över.

Alla åtgärder som siktar på att lösa psykiska problem bland unga är välkomna, men de får inte bara förbli tal och utredningar. Vi måste vidta konkreta åtgärder. Vi måste skapa fler förebyggande åtgärder, tjänster med låg tröskel, satsa på utbildning av och tillgång till psykiatriker och terapeuter samt förebygga fattigdom bland barnfamiljer och generationsöverskridande fattigdom. Det krävs ökade resurser för den psykiatriska institutionsvården, som till exempel i Finland gradvis har skurits ned så att det inte längre finns tillräckligt med platser för de som behöver dem.

I nuläget måste man kämpa för att få vård. Hur kan en ung människa kämpa om hen inte ens orkar stiga upp ur sängen? Hur kan en förälder kämpa för sina barn om hen inte ens klarar av det dagliga livet?

Då vi söker lösningar på dessa frågor ska vi inte bara tänka på pengar. Att satsa på psykisk hälsa är att satsa på vår framtid. Det är en satsning på vårt samhälle och dess framtid.

Varje självmord är ett för mycket. Varje ung människa som sjukpensioneras på grund av psykiska problem är en för mycket.

Vi ungdomar kräver en förändring, och detta budskap är klart.