Nordic Solidarity for Peace

Ajat ovat paikallista aikaa (UTC).

Nyt jos koskaan on tärkeää keskustella rauhasta, aseidenriisunnasta ja konfliktien rauhanomaisesta ratkaisemisesta. Rauha on edellytys hyvinvoinnille, tasa-arvolle, sosiaaliselle vakaudelle sekä ympäristön ja ihmisoikeuksien suojelulle. 

Konferenssissa puhuvat muiden muassa

• Katrín Jakobsdóttir, Islannin pääministeri 
• Amina J. Mohammed, YK:n varapääsihteeri ja kestävän kehityksen ryhmän puheenjohtaja
• Guðmundur Ingi Guðbrandsson, pohjoismainen yhteistyöministeri 
• Bruno Stagno Ugarte, Human Rights Watchin vaikuttamisjohtaja
• Sanam Naraghi Anderlini, LSE-yliopiston Center for Women, Peace and Security -keskuksen johtaja
• Dag Nylander, NOREFin johtaja
• Mahbouba Seraj, naisten oikeuksien aktivisti ja Nobelin rauhanpalkinnon ehdokas.

Konferenssin ohjelmassa on paneelikeskusteluja, joiden järjestäjinä ovat Pohjoismaiden rauhantutkimuskeskukset SIPRI, PRIO, DIIS, NUPI, TAPRI, Ahvenanmaan rauhaninstituutti ja CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation.

Puheenjohtajamaa Islanti kohdistaa erityishuomiota rauhaan hyvinvoinnin, ihmisoikeuksien ja ympäristönsuojelun edellytyksenä. Reykjavikissa pidettävän konferenssin tavoitteena on koota yhteen dynaaminen joukko luovia ajattelijoita, jotka käyvät ylisukupolvista keskustelua pohjoismaisen rauhanyhteistyön vahvistamisesta.

Pohjoismaat ovat läpi historian etsineet kiistoihinsa rauhanomaisia ratkaisuja vuoropuhelulla ja yhteistyöllä sekä puolustaneet kansainvälisellä areenalla pohjoismaisia arvoja, kuten demokratiaa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Köyhyyden ja konfliktien ymmärretään yleisesti kytkeytyvän toisiinsa, joten on tärkeää puuttua myös konfliktien taloudellisiin syihin, vähentää eriarvoisuutta ja rakentaa hyvin hallittuja, osallistavia ja oikeudenmukaisia yhteiskuntia. Pohjoismaat kuuluvat maihin, joiden mukaan monenvälinen yhteistyö on tehokkain keino puuttua globaaleihin turvallisuushaasteisiin. Pohjoismaat ovat jo pitkään sitoutuneet aseidenriisuntaan ja asevalvontaan sekä edistäneet aktiivisesti aseidenriisuntapyrkimysten elvyttämistä.

Venäjän Ukrainassa käymän laittoman hyökkäyssodan vaikutukset tuntuvat ympäri Eurooppaa ja maailmaa, ja lännen turvallisuustilanne on muuttunut täysin. Nyt jos koskaan onkin tärkeää keskustella rauhasta, aseidenriisunnasta ja konfliktien rauhanomaisesta ratkaisemisesta. Pohjoismaiden solidaarisuus ja yhteistyö on näissä oloissa ratkaisevan tärkeää.

Ilmastokriisi ajaa ihmisiä sotien lailla kodeistaan ja pakolaisuuteen. Jos nykysuuntaukset jatkuvat, ilmastokriisi kasvattaa merkittävästi siirtolaisuutta tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, ja ympäristöpakolaisten määrä kasvaa tuntuvasti. Ilmastokriisin vaarojen torjuminen on hyvinvoinnin ja turvallisuuden keskeinen perusedellytys, ja rauha on vastaavasti edellytys kyvyllemme torjua ilmastokriisiä, ylläpitää sosiaalista vakautta ja lisätä yhdenvertaisuutta.

Pohjoismaiden on tehtävä yhteistyötä, jotta ilmastoasioita tuotaisiin määrätietoisesti asialistalle. Pohjoismaat voivat olla, ja niiden myös tulisi olla, vahva kansainvälinen rauhanvoima, joka vaikuttaa rauhaa ja aseidenriisuntaa koskevien sopimusten puolesta. Työn perustana on maiden tiiviit yhteistyöperinteet hyvinvoinnin, demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamisessa.

Tervetuloa Reykjavikiin keskustelemaan pohjoismaisesta rauhanvisiosta.