Perusopetus Suomessa

Suomen perusopetus muodostaa kaikille lapsille yhtenäisen ja maksuttoman koulupolun. Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsesi täyttää seitsemän vuotta, päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai kun hän on tätä ennen suorittanut ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon, tai niitä vastaavan Ahvenanmaalla suoritetun tai ulkomaisen koulutuksen. 

Perusopetuksesta vastaavat kunnat, ja opetuksen sisältö perustuu Opetushallituksen valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Suomessa ei ole koulupakkoa, joten perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot voi hankkia perusopetukseen osallistumisen sijasta myös kotona opiskelemalla. Lue tästä vaihtoehdosta alta kohdasta Kotiopetus.

Opetukseen voivat osallistua myös tilapäisesti maassa oleskelevat lapset, mutta he eivät ole oppivelvollisia.

Peruskoulua edeltävästä esiopetuksesta löytyy tietoa sivulta Päivähoito ja esiopetus Suomessa ja perusopetuksen jälkeisistä opinnoista sivulta Lukio ja ammatillinen koulutus Suomessa.

Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat lapset ovat velvollisia suorittamaan peruskoulun oppimäärän. Julkiset peruskoulut ovat maksuttomia. Peruskoulu aloitetaan yleensä 7-vuotiaana, mutta lapsen kehitystasosta riippuen alkamista voi aikaistaa tai myöhentää vuodella. Peruskoulu kestää yhdeksän vuotta. Lue lisää perusopetuksesta Opetushallituksen sivuilta.

Kunnat ovat velvollisia järjestämään perusopetusta kaikille siellä asuville lapsille. Asuinkunta osoittaa oppivelvolliselle koulupaikan lähikoulussa. Myös muuhun kouluun kuin lähikouluun voi pyrkiä. Lue lisää alta kohdasta Miten haet peruskouluun Suomessa.

Lain mukaan lapsella on oikeus saada maksutonta perusopetusta, vaikka hän ei asu pysyvästi kunnassa tai kunta ei ole hänen kotikuntansa. Oikeuteen riittää, että oleskelu Suomen kunnassa voidaan katsoa luonteeltaan asumiseksi. Käytännössä Pohjoismaiden välillä tällaista oleskelua on yli kolme kuukautta mutta alle vuoden kestävä oleskelu.

Peruskoulun voi käydä suomeksi tai ruotsiksi. Kunnat järjestävät perusopetusta molemmilla kansallisilla kielillä. Lue lisää ruotsinkielisistä kouluista svenskskola.fi-sivuilta.

Joissain suomalaisissa kouluissa järjestetään kaksikielistä opetusta, jossa osa opetuksesta on suomeksi ja osa jollain muulla kielellä, kuten englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi, saksaksi, venäjäksi tai viroksi.  Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Kaksikielistä opetusta on myös joissain kouluissa järjestettävä kielikylpyopetus. Tällöin kielikylpykielenä voi olla suomi tai ruotsi. Lue lisää kaksikielistä opetusta järjestävistä kunnista ja kouluista Opetushallituksen sivuilta.

Suomessa toimii myös kouluja, joissa opetuskieli on käytännössä kokonaan englanti. Kunnat järjestävät englanninkielistä opetusta kansainvälisissä kouluissa maksutta, ja lisäksi Helsingissä toimii yksi yksityinen englanninkielinen koulu, joka on maksullinen. Helsingissä on myös Helsingin eurooppalainen koulu, jossa osalla oppilaista peritään lukukausimaksu. Lue lisää kansainvälisistä ja englanninkielisistä kouluista Opetushallituksen sivuilta.

Suomeen ulkomailta muuttaneet lapset voivat saada suomen tai ruotsin opetusta suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan osana perusopetusta, mikäli se on tarpeen. Oppilaalle voidaan järjestää myös perusopetusta täydentävää oman äidinkielen opetusta, jos äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Kysy lisätietoja koulultasi tai kunnaltasi. Lue lisää oppilaan oman äidinkielen tukemisesta Opetushallituksen sivuilta.

Voit ilmoittaa lapsesi lähikouluun, tai hakea muuhun kuin omaan lähikouluun.

Miten lapselle määräytyy lähikoulu?

Kunta lähettää oppivelvollisuusilmoituksen sen vuoden alussa, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Ilmoituksessa kerrotaan lapsen lähikoulu, joka määräytyy kotiosoitteen perusteella. Vanhemmat ilmoittavat lapsensa kouluun joko sähköisesti kunnan sivuilla tai paperisella ilmoituksella. Löydät lisää tietoa lapsen ilmoittamisesta peruskouluun oman asuinkuntasi sivuilta. Suomen kuntien yhteystiedot löytyvät Kuntaliiton sivuilta.

Voitko valita jonkin muun koulun? 

Voit hakea myös muuhun kuin omaan lähikouluun. Kaikkiin kouluihin ei kuitenkaan voida myöntää paikkaa, ja valinta perustuu koulun hakumenettelyyn sekä käytettävissä oleviin oppilaspaikkoihin. Painotettuun opetukseen (esimerkiksi musiikki-, liikunta- tai kielipainotteinen opetus) haetaan yleensä erillisten pääsy- tai soveltuvuuskokeiden kautta. Osa yksityisistä kouluista ottaa oppilaita hakumenettelyn kautta, ja osa toimii oppilaiden lähikouluina. Näitä ylläpitävät yhdistykset tai säätiöt, ja opetus niissä on maksutonta. Lisätietoja saat suoraan koululta.

Koulun vaihtaminen kesken lukuvuoden

Jos lapsi vaihtaa koulua kesken lukuvuoden, ota yhteyttä sekä lapsen nykyiseen kouluun että uuden asuinkunnan opetusviranomaisiin. Lue lisää koulun vaihtamisesta kesken lukuvuoden Suomi.fi-palvelusta.

Jos lapsi muuttaa Suomeen

Jos lapsi muuttaa Suomeen pysyvästi, ota yhteyttä uuden asuinkunnan opetusviranomaisiin peruskoulupaikan järjestämiseksi. 

Jos lapsi oleskelee Suomessa tilapäisesti, hänellä on oikeus – mutta ei velvollisuutta – osallistua perusopetukseen. Tilapäisessä tilanteessa sinun tulee olla yhteydessä tilapäiseen asuinkuntaan ja selvittää, missä laajuudessa opetusta voidaan järjestää.

Oppilailla on oikeus maksuttomaan lämpimään ateriaan koulupäivän aikana. Jotkut koulut tarjoavat myös maksuttoman välipalan, mutta useimmissa kouluissa välipala on maksullinen. Jos oppilaalla on jokin erityisruokavalio, täytyy kouluun toimittaa oppilaan ruokavaliosuunnitelma, lista kielletyistä ruoka-aineista tai lääkärintodistus. Jos ruokavalio liittyy johonkin terveydelliseen syyhyn, on lääkärin, ravitsemusterapeutin tai terveydenhoitajan antama lausunto välttämätön. Lue lisää kouluruokailusta Opetushallituksen sivuilta.

Perusopetusta saava oppilas on oikeutettu maksuttomaan koulukuljetukseen, jos koulumatka on pitempi kuin viisi kilometriä. Oppilaan kuljetusta varten voidaan myös vaihtoehtoisesti myöntää avustus. Jos oppilas opiskelee muussa kuin lähikoulussaan, hänellä ei ole oikeutta maksuttomaan kuljetukseen. Samoin oppilailla, jotka osallistuvat perusopetukseen ylitettyään oppivelvollisuusiän, ei ole oikeutta maksuttomaan kuljetukseen. Lue lisää maksuttomasta koulukuljetuksesta Opetushallituksen koulukuljetusoppaasta.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien oppilaille, muiden vuosiluokkien oppilaille, joille on tehty tukea koskeva päätös tai joilla on oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite. Aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa lapsille turvallista toimintaa ennen koulupäivää ja sen jälkeen, ja siihen osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala.

Kunta on vastuussa aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Kunta voi järjestää toimintaa joko itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa, tai se voi hankkia palvelut muualta. Kunnilla ei ole velvollisuutta tarjota aamu- tai iltapäivätoimintaa.

Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistumisesta voidaan periä kuukausimaksu, jonka määrän kunta päättää. Maksu voidaan periä niiltä kuukausilta, joina lapsi osallistuu toimintaan, eikä toimintaan osallistumisesta voida periä muita maksuja.

Lue lisää aamu- ja iltapäivätoiminnasta Opetushallituksen sivuilta.

Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus. Siksi perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot voi hankkia perusopetukseen osallistumisen sijasta esimerkiksi kotiopetuksessa.

Kotiopetus ei edellytä lupaa viranomaisilta eli käytännössä kunnan opetustoimelta. Huoltajan ilmoitus asuinkuntaan lapsen siirtymisestä kotiopetukseen on riittävä. Ilmoituksen jälkeen huoltaja myös vastaa oppivelvollisen perusopetuksen oppimäärää vastaavien tietojen ja taitojen saavuttamisesta ja oppivelvollisen edistymisestä. Perusopetuslain mukaan kunnan tulee kuitenkin valvoa oppivelvollisen edistymistä, jos tämä ei osallistu kouluopetukseen. 

Lue lisää Opetushallituksen sivuilta.