Globaali terveyskriisi edellyttää pohjoismaista yhteistyötä

– Pohjoismaiden terveysministerit ovat yksimielisiä siitä, että yhteistyötä tulisi lisätä esimerkiksi lääkkeiden huoltovarmuuden takaamiseksi. Monilla Pohjoismailla on samanlaisia haasteita, jotka liittyvät loppukesällä ilmenneisiin uusiin tautiryppäisiin. Jakamamme kokemukset tukevatkin kansallisten viranomaisten työtä koronaviruksen hillitsemiseksi, sanoo Tanskan terveys- ja vanhuspalveluministeri Magnus Heunicke. Pohjoismailla on yhä haasteita, jotka liittyvät muun muassa haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten yksinäisiin vanhuksiin ja sosiaalisesti huono-osaisiin kansalaisiin. Samalla on selvää, että pandemia vaikuttaa kaikkiin yhteiskuntaryhmiin – myös nuoriin. Ministerit ilmaisivat yhteisen huolensa ns. superleviämistilanteista, joissa on mukana paljon ihmisiä. Esimerkkeinä ovat yöelämän spontaanit tilanteet sekä suuret kulttuuri- ja urheilutapahtumat.

Pohjoismaiden koronatoimien yhteisiä nimittäjiä ovat testaus, jäljitys ja eristys. Terveysministerit korostivat riittävän testauskapasiteetin varmistamista. Färsaarten terveysministeri Kaj Leo Holm Johannesen kertoi tässä yhteydessä, että Färsaarilla on tehty tähän mennessä testejä tuplasti enemmän kuin mitä maassa on asukkaita. Pienten maiden ja saariyhteisöjen etuna on se, että niissä voidaan ryhtyä nopeasti laajoihin testeihin ja vastatoimiin. Toisaalta ne ovat myös haavoittuvampia, jos tartunnat lähtevät leviämään paikallisesti, Färsaarilta kerrottiin.

Ministerit ovat päättäneet keskittyä jatkossa esimerkiksi lääkkeiden huoltovarmuuteen, mutta yhteistyön lisäämistä toivottiin laajemminkin koko terveysalalla. Tämä ilahduttaa Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeriä Paula Lehtomäkeä:

– Pohjoismaiden keskinäinen oppiminen on ensiarvoisen tärkeää. Työn luontevana kanavana on Pohjoismaiden ministerineuvosto, jossa ministerit voivat keskustella haasteista ja kokemuksista sekä etsiä yhteisiä ratkaisuja terveysalalla ja muilla politiikan aloilla.