Kuinka osallistava on Pohjoismaiden kulttuurielämä?

30.01.18 | Uutinen
Vem får vara med? Nordisk kulturpolitisk dag i Stockholm
Photographer
Hedvig Franzén-Brunius
Meidän on yhdessä puolustettava taiteen vapautta. Vahva demokratia takaa sen, että myös vähemmistöillä on toimintaedellytyksiä. Näin sanoi Ruotsin kulttuuri- ja demokratiaministeri Alice Bah Kuhnke avatessaan pohjoismaisen kulttuuripoliittisen konferenssin, joka järjestettiin Tukholmassa maanantaina.

”Ketkä saavat olla mukana” -konferenssi houkutteli paikalle 400 päättäjää, tutkijaa ja kulttuuritoimijaa koko Pohjolasta. Päivän aikana keskusteltiin kolmen uuden raportin pohjalta kotouttamisesta ja osallisuudesta Pohjoismaiden kulttuurisektorilla. Tilaisuus oli osa Ruotsin puheenjohtajuusohjelmaa Pohjoismaiden ministerineuvostossa vuonna 2018, ja kulttuuri- ja demokratiaministeri Alice Bah Kuhnke korosti puheessaan pohjoismaisen yhteistyön tarvetta:

– Minulle on tärkeää rakentaa läheisiä ja tiiviitä suhteita pohjoismaisiin kollegoihin ja edistää siten osallistavan yhteiskunnan luomista kulttuurin keinoin.  

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia

Tulosten mukaan valtion kulttuurilaitoksissa on monimuotoisuuteen liittyviä puutteita. Ulkomaalaistaustaisten osuus kasvaa henkilöstössä, mutta ei samaan tahtiin kuin koko väestössä.

– Meidän on syytä selvittää osuuden kasvattamista haittaavat esteet, katsoo Kulturanalys Nordenin tutkija Erik Peurell. Konferenssissa keskusteltiinkin rekrytointiprosesseista ja kaivattiin uusia avauksia.

Kulttuurialojen välillä on myös suuria eroja. Esimerkiksi orkesterilaitoksessa on museoalaan verrattuna paljon ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. 

Eniten naisesimiehiä Islannissa

Valtion kulttuurisektorilla työskentelevien sukupuolijakauma on Pohjoismaissa varsin tasainen, mutta vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat tuntuvasti.

Islanti on ainoa maa, jossa nainen pääsee esimiesasemaan todennäköisemmin kuin mies. Siellä 75 prosenttia toimivasta johdosta on naisia. Tanskassa vastaava luku on 42 prosenttia.

Koko työmarkkinoihin verrattuna valtion rahoittamat kulttuurilaitokset ovat kehityksen kärjessä. Islannissa naisesimiesten osuus on 38 prosenttia ja Tanskassa 26 prosenttia.

Me too muutoksen airuena

– Tilastot osoittavat, että kaikki eivät saa olla mukana, ja tämä vaatii Pohjoismailta lisäponnistuksia. Me too -kampanja edustaa yhteiskunnallista murrosta, ja sen tulisi inspiroida meitä myös tämän päivän teemoihin – tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja kotouttamiseen – liittyvien haasteiden selättämisessä. Näin totesi konferenssin päättänyt Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuriosaston päällikkö Mikael Höysti.

Vaikka suuria haasteita riittää yhä, raportit tarjoavat edellytyksiä parannusten tekemiseen. Kööpenhaminalaisen Danish Center for Art and Interculturen toimitusjohtaja Niels Righolt toteaa näin:

– Aiemmasta poiketen meillä on nyt ainakin aihetta valottavaa tilastotietoa.

Myös Kulturanalys Nordenin toiminnanjohtaja Karolina Windell piti hyvin tärkeänä sitä, että tasa-arvo- ja monimuotoisuuskysymyksiä seurataan Pohjoismaiden kulttuurisektorilla järjestelmällisesti:

– Tarvitsemme vankkaa tietopohjaa ymmärtääksemme, millä tavoin kulttuurielämä osallistaa tai sulkee ulkopuolelle. Yhtä tärkeää on, että tieto tavoittaa ihmiset. Pohjoismainen kulttuuripoliittinen teemapäivä on foorumi, jonka tiedonvaihto ja keskustelut voivat poikia oivalluksia ja toimenpiteitä.

 

”Ketkä saavat olla mukana” -konferenssin järjestivät Kulturanalys Norden ja Norjan kulttuurineuvosto Tukholmassa 29. tammikuuta 2018. Katso ohjelma (kulturanalysnorden.se).

Ladattavat raportit