Kulttuuriperintö uhkaa unohtua vihreässä siirtymässä

Norjan Bergenissä sijaitseva vanha rahtisatama Bryggen värikkäine rakennuksineen on maailmanperintökohde. Kun kaupunki aloitti varautumisen sademäärien kasvuun, se päätti panostaa isompien viemäriputkien sijasta sadepuutarhoihin.

Sadepuutarha tarkoittaa kasvipeitteistä hulevesipainannetta, joka voi niellä paljon sadevettä ja tukea samalla kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Samalla säästyvät maaperässä olevat arkeologiset kulttuurimuistomerkit. 
 

Bergenin sadepuutarhat mainitaan uudessa pohjoismaisessa raportissa hyvänä esimerkkinä sellaisesta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, josta hyötyy myös kaupungin kulttuuriperintö.
 

Raportti on tulosta pohjoismaisesta hankkeesta, jossa on tutkittu ilmastonmuutokseen sopeutumisen vaikutusta Pohjoismaiden kulttuuriperintöön.

Tarkoituksena on lisätä tietämystä kulttuuriperinnön haavoittuvuudesta vihreän siirtymän edetessä.

Vihreän siirtymän myötä perustetaan tuulipuistoja, asennetaan aurinkopaneeleja ja latausasemia, rakennetaan tulvavalleja, salaojitetaan maatalousmaata, eristetään taloja ja kaivetaan kaasujohtoja maahan. 

Samassa tohinassa saatetaan kuitenkin muuttaa vanhoja kulttuurimaisemia, luonto- ja kulttuuriarvoja sekä aikakaudelle tyypillisiä rakennettuja ympäristöjä.

Norjalaisen NIKU-tutkimuslaitoksen hankepäällikkö Annika Haugenin mukaan ei ole mitenkään tavatonta, että ilmastonmuutokseen sopeutumisessa unohdetaan vanhempi rakennuskanta, arkeologiset kulttuurimuistomerkit tai kulttuurimaisemat.

– Jatkossa onkin tärkeää varmistaa kulttuurihistorian säilyminen sekä huolehtimalla kulttuuriperinnöstä että hyödyntämällä sitä tietolähteenä. Ennen vanhaan osattiin esimerkiksi rakentaa kestävästi. Vuosisatojen aikana on opittu muokkaamaan rakenteita ja sijoittamaan rakennuksia siten, että ne kestävät kovia sateita ja muita sään ääri-ilmiöitä. Ei siis pidä unohtaa historiaa ja pyrkiä ratkaisemaan vihreää siirtymää vain uusien menetelmien ja uuden tekniikan avulla, Annika Haugen sanoo.

Hän korostaa ”kulttuuripohjaisten ratkaisujen” hyödyntämistä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Sillä hän viittaa tapoihin, joilla ilmastonmuutokseen on sopeuduttu historian saatossa.  

– Kestävässä tulevaisuudessa ei rakenneta enää niin paljon uutta. Sen sijaan muokataan vanhaa ja kierrätetään rakennusmateriaaleja. Tietämys vanhoista menetelmistä, materiaaleista ja suunnittelukäytännöistä on tavattoman tärkeää, hän sanoo.

Suurin osa Pohjoismaiden kunnista pyrkii varautumaan sademäärien kasvuun. Jos vastauksena on viemäriputkien koon kasvattaminen, riskeinä ovat arkeologisen aineiston tuhoutuminen ja pohjaveden pinnan korkeudessa ilmenevät häiriöt. Ne taas voivat synnyttää vajoamia ja tuhota vanhoja puurakenteita. 

Raportti tarjoaa monia hyviä esimerkkejä siitä, miten kaupungit ja kylät ovat valmistautuneet rankkasateisiin, tulviin ja maanvyörymiin luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä suojelemalla. 

Lisäksi kerrotaan, miten aurinkokenno- ja tuulipuistoja voidaan sijoitella kulttuurimaiseman ja kulttuuriperinnön kärsimättä.

Raportissa ehdotetaan, että yhteiskunnan kaikki sektorit osallistettaisiin varhain prosesseihin, joiden tavoitteena on perustaa uusiutuvia energianlähteitä ja sopeutua ilmastonmuutokseen. 

Arkeologeja, arkkitehtejä, rakennuskonservaattoreita, biologeja ja muita luonto- ja kulttuuriperintöasiantuntijoita tulisi myös ottaa mukaan varautumissuunnitelmien laatimiseen ja ympäristövaikutusten arviointiin. 

Lisäksi raportissa ehdotetaan pohjoismaisen osaamispoolin perustamista. Se koostuisi asiantuntijaverkostosta ja tietokannasta, jossa olisi hyviä esimerkkejä kulttuuriperinnön huomioinnista ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

1. Sadepuutarhat Drammenin keskustassa Norjassa

2. Monialainen rankkasadesuunnitelma Kööpenhaminassa

3. Kulttuuriperinnön huomioiminen tulvasuojelussa Vågån kunnassa Norjassa

4. 100-vuotiaiden tulvavallien vahvistaminen Ruotsin Falsterbossa

5. Rannikkoeroosion uhkaaman Mårupin keskiaikaisen kirkon purkaminen varastointia varten Tanskassa

6. Rakennetun ympäristön kestävä kunnostaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Tjärna ängarin kaupunginosassa ja Husebyn ruukin alueella Ruotsissa

7. Rakennusten aurinkopaneelien korvaaminen aurinkokennopuistoilla Jyllannin Gråstenissa Tanskassa

8. Kiinteistöjen kestävä kunnostaminen, Realdania, Tanska

9. Julkisivumateriaaliin integroidut aurinkokennot Norjan Drammenissa

10. Maisemaa minimaalisesti häiritsevän kivivyörysuojan toteutus Norjan Lomissa