Ministerit haluavat pohjoismaiselle matkailuyhteistyölle oman suunnitelman

Pohjoismaiden elinkeinoministerit haluavat matkailualan toimintasuunnitelmasta vastauksia siihen, mikä olisi paras tuleva yhteistyötapa, millä osa-alueilla yhteistyötä olisi järkevintä tiivistää ja mihin on syytä panostaa kansallisesti. Mahdollisista yhteistyöalueista ministerit mainitsivat Pohjoismaiden yhteisen markkinoinnin kaukaisilla markkinoilla, innovointi- ja digitalisaatioyhteistyön sekä tilasto- ja tutkimusyhteistyön.

– Kansainvälinen ja pohjoismainen matkailu on kovassa kasvussa, mikä luo suuria mahdollisuuksia maidemme matkailualalle. Yhteistyötä kannattaa tehdä tietyillä osa-alueilla kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja parhaiden tulosten saavuttamiseksi. Matkailijamäärien kasvu lisää työpaikkoja ja edistää alueemme hyvää kehitystä, sanoo Norjan elinkeinoministeri Monica Mæland, joka toimii vuonna 2017 Pohjoismaiden elinkeinoministerien puheenjohtajana.

Ministerit korostivat Bergenin-kokouksessaan, että matkailun lisääntyminen luo myös ympäristöhaasteita. Alan kehittämisessä onkin panostettava kestävyysajatteluun.

Päätös matkailualan toimintasuunnitelman laatimisesta on jatkoa sille, että elinkeinoministerit päättivät marraskuussa 2016 tehdä matkailuyhteistyöstä painopistealueen.

Brexit puhutti

Elinkeinoministerit pohtivat Bergenissä myös brexitiä ja Pohjoismaiden ja Euroopan haasteita, jotka liittyvät protektionismin kasvuun sekä globalisaation ja vapaakaupan vastustamiseen. Pohjoismaat ovat perinteisesti aina kannattaneet vapaakauppaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Nytkin ministerit olivat yksimielisiä siitä, että näistä arvoista on pidettävä kiinni myös jatkossa. Lisäksi he korostivat haluavansa säilyttää Isoon-Britanniaan hyvät suhteet myös EU-eron jälkeen.

Ministerit tähdensivät, että vahva kansainvälinen yhteistyö on elintärkeää Pohjoismaiden kaltaisille pienille maille.

– Globalisaatio, kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja pyrkimykset protektionistiseen kauppapolitiikkaan edellyttävät pohjoismaisilta yrityksiltä entistä nopeampaa uudistumista. Niiden on tultava innovatiivisemmiksi ja tehokkaammiksi ja varmistettava pääsy kansainvälisille markkinoille, Monica Mæland sanoo.

Ministerit haluavat edistää digitalisaatiota

Kolmas tärkeä kysymys, josta ministerit keskustelivat Bergenin-kokouksessaan, oli digitalisaatio ja yritysten muuntautumiskyky vihreään talouteen siirryttäessä ja kansainvälisen kilpailun kiristyessä. Nämä ovat pohjoismaisen yhteistyön painopistealueita.

Ministerit mainitsivat Oslossa huhtikuussa pidetyn suuren digitalisaatiokonferenssin, joka johti Pohjoismaiden ja Baltian ministerien allekirjoittamaan julkilausumaan digitalisaatioyhteistyön tiivistämisestä.

Elinkeinoministerit korostivat, että digitalisaatiopanostuksia priorisoidaan myös myöhemmin tänä vuonna hyväksyttävässä innovaatio- ja elinkeinopolitiikan pohjoismaisessa yhteistyöohjelmassa vuosiksi 2018–2021. Ministerit totesivat, että Pohjoismaat ovat kansainvälisessä vertailussa vahvoja digiosaajia, mutta johtoaseman säilyttäminen vaatii lisätoimia ja -panostuksia.