Miten kulutuspäästöt saadaan laskuun Pohjoismaissa?
Dan Koivulaakso, Lars Haltbrekken och Jytte Guteland diskuterar i den Nordiska paviljongen på COP29.
Ihmelääkettä ei ole tarjolla
Raportin ehdotuksia käsiteltiin COP29-ilmastokokouksen pohjoismaisessa paviljongissa, jossa pidettyyn paneelikeskusteluun osallistui parlamentaarikkoja Ruotsista ja Norjasta. Paneelissa oli mukana myös Pohjoismaiden ministerineuvoston kasvu- ja ilmasto-osaston päällikkö Dan Koivulaakso. Hän pitää raporttia hyvin kunnianhimoisena, sillä siinä käsitellään noin sataa mahdollista toimintavaihtoehtoa, joilla päästöjä voitaisiin vähentää yhteisvoimin.
– Ei ole olemassa mitään ihmelääkettä, jolla päästöjä saataisiin vähennettyä riittävästi ja riittävän nopeasti. Pitää siis löytää sopiva keinoyhdistelmä käyttämällä apuna tämä kukkuraista työkalupakkia, hän sanoo.
Hyvinvointiyhteiskunta muutosturvana
Ruotsalainen valtiopäiväedustaja Jytte Guteland huomautti keskustelussa, että pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on jo pitkään tarjonnut kansalaisille turvallisuuden tunteen, jonka ansiosta yhteiskunnallisia muutoksia on pystytty toteuttamaan tehokkaasti. Hän kehottaa keskittymään siihen, että hiilineutraaliuteen siirtyminen toteutettaisiin mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
Guteland sai tukea norjalaiselta parlamentaarikolta Lars Haltbrekkeniltä, jonka mukaan uuden sääntelyn ja verojärjestelmän kokonaisvaikutuksella pitäisi tavoitella sekä päästöjen vähentämistä että yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden lisäämistä.
Vaikuttavia suosituksia
Jytte Guteland huomauttaa, että vaikka Pohjoismailla ei ole yhteistä lainsäädäntöelintä, yhteiset suositukset ja muiden toimista inspiroituminen voivat auttaa etenemään oikeaan suuntaan. Ruotsin luonnonsuojeluyhdistyksen pääsihteeri Karin Lexén toteaa puolestaan, että Pohjoismailla on mahdollisuus muuttaa narratiivia ja toimia kansainvälisenä esikuvana.
– Pohjoismailla on nyt tilaisuus olla ilmastopolitiikan eturintamassa ja näyttää tietä muulle Euroopalle ja maailmalle, hän sanoo.
Dan Koivulaakso yhtyy näkemykseen ja mainitsee Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisemat ravitsemussuositukset esimerkkinä suosituksista, joilla on ollut suuri vaikutus Pohjoismaissa ja kansainvälisesti. Tätä selittää suositusten vankka tieteellinen perusta.
