Naiset tekevät enemmän kuin oman osansa ilmastotyöstä
”Tämä ei ole vain rahoituskokous vaan myös tasa-arvokokous!” totesi eräs osallistuja YK:n COP29-ilmastokokouksessa Azerbaidžanin Bakussa.
Ilmastotoimista puhuttaessa ei voida sivuuttaa sukupuolinäkökulmaa. Neuvotteluja käyvät maat tunnustivat tämän jo vuonna 2017, kun ne hyväksyivät YK:n ilmastosopimukseen (UNFCCC) liittyvän sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelman. Suunnitelman yhteydessä puhutaan usein ”Liman työohjelmasta”.
Naiset tekevät enemmän kuin oman osansa maanviljelijöinä, vihreän energian yrittäjinä, ympäristöoikeuksien puolustajina tai päätöksentekijöinä omissa kodeissaan ja yhteisöissään. Siten he tarjoavat arvokkaita ratkaisuja ilmaston ja sen riskien parempaan hallintaan.
Vihreä siirtymä edellyttää suuria muutoksia pohjoismaisissa yhteiskunnissa. Jotta muutokset olisivat mielekkäitä, tehokkaita ja kaikkia hyödyttäviä, niiden on perustuttava sukupuolten tasa-arvoon ja yhtäläisiin oikeuksiin.
Jos emme huolehdi tästä, nykyinen eriarvoisuus saattaa säilyä tai jopa syvetä siirtymää toteutettaessa. Näin on erityisesti työmarkkinoilla.
Ilmastokriisiin on puututtava intersektionaalisesta ja feministisestä näkökulmasta, sillä ilmastonmuutos tapahtuu jo ennestään epäoikeudenmukaisessa maailmassa.
Edistysaskeleita ja parhaita käytäntöjä
Sen jälkeen, kun UNFCCC:n sukupuolten tasa-arvoa koskeva toimintasuunnitelma hyväksyttiin, Pohjoismaat ovat onnistuneet merkittävästi edistämään tasa-arvoa osana vihreää siirtymää. Ne ovat myös sitoutuneet edistämään feministisiä toimia ilmasto-oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Tästä ovat esimerkkeinä osallistavien vihreiden työpaikkojen varmistaminen, tasa-arvoanalyysien tekeminen, sukupuolitietoisen budjetoinnin toteuttaminen sekä sukupuolten tasa-arvon järjestelmällinen valtavirtaistaminen ilmastopolitiikassa esimerkiksi hyödyntämällä sukupuolen mukaan eriteltyä tietoa.
Joitakin eroavaisuuksia on kuitenkin vielä havaittavissa. Niiden vähentämiseksi Pohjoismaissa on tunnistettu parhaita käytäntöjä, joista voidaan mainita seuraavat:
- pakollinen sukupuolitietoinen budjetointi valtiollisella tasolla (Islanti)
- edistyksellinen ohjelma sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseksi valtion virastoissa (Ruotsi)
- sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiskoulutus (Suomi)
- ulkopuolisten tasa-arvoasiantuntijoiden mukaan ottaminen (Ruotsi)
- inklusiiviset sidosryhmäosallistamisen prosessit (Suomi)
- luonnos strategiaksi, joka koskee sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa (Ruotsi)
- hanke, joka keskittyy kulutukseen sukupuolinäkökulmasta (Islanti).
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on Pohjoismaille olennainen osa oikeudenmukaisen vihreän siirtymän toteuttamista, eikä vain yksi huolenaihe muiden joukossa. Kuten raportissa todetaan, tämä vahvistaa entisestään Pohjoismaiden asemaa sukupuolten tasa-arvon edelläkävijöinä ja tukee niiden 2030-visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin alue.
Pohjoismaat ovat osa suurempaa maaryhmää, joka vaatii toimia. COP29-kokouksen avajaispäivänä Euroopan unioni julkisti Pohjoismaiden paviljongissa yhteisen lausunnon, jossa vaaditaan sukupuolinäkökulman huomioon ottavia ilmastotoimia sekä lisäpanostuksia tasa-arvon huomioon ottamiseksi kansainvälisissä ilmastonmuutosneuvotteluissa.
