Nuoret pohjoismaiset ja kanadalaiset toimittajat raportoivat ilmastofaktoista

22.06.22 | Uutinen
Bootcamp in Norway Nordic-Canadian Fellowship programme
Photographer
Joel Ndgomi

Stipendiaatit Meral Jamal ja Diellza Murtezaj sekä heidän mentorinsa, mi’kmaq-toimittaja Trina Roach. Kuva otettiin Norjassa pidetyn journalistileirin ensimmäisenä päivänä. 

Nyt jos koskaan on syytä dokumentoida ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhteisöihin, kulttuuriin ja koko maapalloon ja kertoa omista vaikutusmahdollisuuksistamme. Nordic Bridges -kulttuuripanostukseen kuuluva pohjoismais-kanadalainen ympäristöjournalismiapuraha tarjoaa nuorille toimittajanaluille mahdollisuuden syventyä aikamme suurimpiin ympäristöuhkiin.

Ohjelman stipendiaatit osallistuvat 18 kuukautta kestävällä apurahajaksolla journalismileireille, juttumatkoille ja Nordic Bridgesiin sisältyvään näyttelyyn joulukuussa 2022.

Hiljattain pohjoismaiset ja kanadalaiset stipendiaatit matkustivat Norjan Tromssaan ja Osloon tutustumaan toisiinsa, keskustelemaan arktisesta yhteistyöstä ja kuulemaan kokeneilta ilmastojournalisteilta ja ilmastontutkijoilta uskottavan tiedon tarpeesta ja faktapohjaisesta ilmastouutisoinnista. 

Taitojen kartuttamista

Halusimme kuulla nuorten itsensä näkemyksiä tästä tärkeästä tehtävästä ja jututimme hiljattain kanadalaista stipendiaattia Meral Jamalia, pohjoismaista stipendiaattia Sara Tingströmiä sekä toimittaja ja ohjelmakoordinaattori Lex Harveya ohjelmasta ja sen vaikutuksista.

”Ohjelma on tärkeä, koska se tarttuu elinaikamme polttavimpaan globaaliin haasteeseen – ilmastonmuutokseen. Samalla se tarjoaa nuorille toimittajanaluille tilaisuuksia kartuttaa taitoja, kehittää rajat ylittäviä verkostoja ja raportoida pohjoismaisista tai kanadalaisista yhteisöistä produktiivisesti ja sensitiivisesti”, Harvey sanoo.

Ohjelma on osoittanut rajat ylittävän journalismin – ja varsinkin ympäristöjournalismin – tärkeyden.

Lex Harvey, toimittaja ja apurahaohjelman koordinaattori

Misinformaatiosta disinformaatioon

Nordic Bridges -kulttuuripanostuksella on neljä kulmakiveä: taiteellinen innovatiivisuus, saavutettavuus ja osallisuus, alkuperäiskansojen näkökulmat sekä sopeutumiskyky ja kestävyys. Ne ovat tärkeitä kysymyksiä sekä Kanadassa että Pohjolassa. Painopistealueet heijastuvat myös stipendiaattiohjelman toimintaan ja raportointihankkeisiin.

 ”Ohjelma on aidosti vahvistanut taitojani toimittajana”, Jamal sanoo. Samalla olen päässyt oppimaan uutta muilta ohjelmaan osallistuvilta stipendiaateilta. Hiljattaisella Norjan-leirillä vietetty yhteinen aika kartutti tietämystäni Pohjoismaiden ja Kanadan kulttuurisista yhtäläisyyksistä ja eroista sekä siitä, millainen voima yhteisessä oppimissa ja raportoinnissa piilee.  

Pohjoismainen toimittaja ja stipendiaatti Tingström lisää: ”Sanojen merkitys on myös tärkeä asia. Ellemme määrittele yleisesti käytettyjä sanoja, kuten vihreää siirtymää, kestävyyttä tai ilmastokriisiä, diskurssi muuttuu vaikeaksi ja merkityksettömäksi. Opimme lisäksi tunnistamaan misinformaatiota, vahingoittavaa informaatiota (malinformation) ja disinformaatiota.”

Olen oppinut Pohjoismaiden ja Kanadan kulttuurisista yhtäläisyyksistä ja eroista sekä siitä, millainen voima yhteisessä oppimissa ja raportoinnissa piilee.

Meral Jamal, toimittaja ja stipendiaatti

Ohjelman pitkän aikavälin vaikutukset

Harvey pohtii apurahaohjelman pysyvää antia toteamalla ”luottavansa siihen, että Nordic Bridges -ohjelmassa hankitut taidot ja ystävyydet kantavat tätä vuotta pidemmälle. Kukin stipendiaatti on tuonut ohjelmaan omat ainutlaatuiset näkökulmansa ja taitonsa, jotka ovat rikastaneet kaikkia osallistujia. Yhteisen Tromssan- ja Oslon-matkan jälkeen koen niin suurta yhteenkuuluvuutta tämän ryhmän kanssa, että tiedän meidän pitävän tiiviisti yhteyttä. Ohjelma on osoittanut rajat ylittävän journalismin – ja varsinkin ympäristöjournalismin – tärkeyden.” 

”Olen nuori toimittaja ja työskentelen parhaillaan Kanadan arktisella alueella ilmestyvässä sanomalehdessä. Toivottavasti ohjelma ja saamani kokemukset laajentavat käsitystäni ympäristöjournalismista, yhteistyöstä ja yhteisöistä raportoimisesta”, Jamal sanoo.

”Itselleni ohjelma tarjoaa arvokkaita työkaluja, jotka auttavat kohtaamaan ympäristö- ja ilmastouutisointiin liittyviä haasteita ja velvollisuuksia. Työssä on tärkeää säilyttää oma tinkimättömyys, välttää ryhtymistä pelottelijaksi tai aktivistiksi sekä suojella journalismin puolueettomuutta”, Tingström sanoo ja jatkaa toteamalla: 

”Toivomuksemme on, että näkökulmien kirjo ja laajentuminen, syvempi ymmärrys sekä pohjoismaiset ja kanadalaiset kontaktit mahdollistavat entistä laadukkaamman, inklusiivisemman ja reilumman journalismin, joka koskettaa laajempaa ihmisjoukkoa.”
 

Ohjelma tarjoaa arvokkaita työkaluja, jotka auttavat kohtaamaan ympäristö- ja ilmastouutisointiin liittyviä haasteita ja velvollisuuksia.

Sara Tingström, toimittaja ja stipendiaatti

Kanadaan ja Pohjoismaihin liittyvää asiajournalismia

Norjan-leiri pohjusti tulevia juttumatkoja syventämällä stipendiaattien ymmärrystä parhaista raportointikäytännöistä ja misinformaation tunnistamisesta. Siten se auttaa varmistamaan ilmastouutisoinnin faktapohjaisuuden. Seuraavassa esitellään lyhyesti kolme aihetta, joista on tarkoitus raportoida: 

  • Inuittivetoinen ilmastotyö Grönlannissa: Meral Jamal tekee yhteistyötä tanskalaisen stipendiaatin Diellza Murtezajn ja färsaarelaisen stipendiaatin Silja av Reyni Wennerströmin kanssa. Yhdessä he työskentelevät projektissa, jossa tarkastellaan inuittivetoista ilmastotyötä sekä haasteita ja onnistumisia, jotka liittyvät luonnon seurantaan kentällä. 
  • Kanadalaisen ja islantilaisen metsätalouden vertailu: Islantilainen stipendiaatti Ólöf Rún Erlendsdóttir ja kanadalainen Fern Marmont vertailevat kanadalaista ja islantilaista metsätaloutta ja sitä, miten Kanada hakkaa vanhaa sademetsäänsä samalla, kun Islanti ponnistelee maan uudelleenmetsityksen kanssa. 
  • Kestävä muoti- ja tekstiiliteollisuus: Kanadalainen Erica Ngao ja norjalainen Andrea Kunz Skrede matkustavat Suomeen, Ruotsiin ja Tanskaan puhumaan muoti- ja tekstiilialan vastuullisuusvaikuttajien kanssa. Tarkoituksena on selvittää, onko puheilla näiden kolmen maan edelläkävijyydestä katetta.

Tietoa pohjoismais-kanadalaisesta ympäristöjournalismiapurahasta

Pohjoismais-kanadalainen ympäristöjournalismiapuraha tarjoaa oppimis- ja yhteistyömahdollisuuksia pohjoismaalaisille ja kanadalaisille nuorille. Apurahaohjelma on saanut rahoitusta Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvostolta ja pohjoismaisilta yhteistyöministereiltä, ja sitä luotsaa torontolainen Harbourfront Centre osana Nordic Bridges -kulttuuripanostusta.